“Lululla oli kolmas mieli, asematunnelin ovenpieli houkutti häntä ja viivytti kaipuun kuolemaa. Asiaton oleskelu asemilla, heikkojen [...]]]> Viikolla kulutin taas jonain aamuna hetkisen Töölössä puuron ja vanukkaan kanssa ennen Lahteen lähtöä, ja samalla radiosta kuului taas Tuula Amberlan Lulu. Sen kertosäe on pyörinyt mielessäni aiemminkin. Lulusta on näemmä alkuperäinen videokin juutuubissa, ihanan hauska sekin.

“Lululla oli kolmas mieli, asematunnelin ovenpieli
houkutti häntä ja viivytti kaipuun kuolemaa.
Asiaton oleskelu asemilla, heikkojen siitä on hyvä olla,
lähdön läheisyydestä he turvaa saa.
Muuten hän oli niin kuin yksi meistä vain,
hän rokkia rakastaa ja lähdön tunnelmaa.
Muuten hän oli niin kuin yksi meistä vain,
hän rokkia rakastaa ja öisiä katuja.”

Perjantaiaamu ei ollut oikein mainio, torkahdin turhan pitkään ja kiirehdin Z-junaan noin 10 sekuntia ennen sen lähtemistä. Z-junien konduktöörit ovat jo alkaneet näyttää tutuilta, kun heitä melkein joka päivä näkee. Muuten on hankala keksiä kirjoitettavaa joka-aamuisesta Helsinki-Lahti -junamatkasta. Ehkä pitäisi skarpata, ja ehkä olisi hankittava sellainen kannettava, jota jaksaisi raahata koululle ja joka sopisi junamatkoilla käytettäväksi. Joskin sitten taitaisi jäädä Metro lukematta.

Koulussa jutusteltiin valokuvausasioista puolille päivin, voisin liittää tänne tunnin muistiinpanoni jahka jaksan. Aloin viime viikolla tehdä luentomuistiinpanoni tietokoneella, mikä on tuntunut toimivalta systeemiltä: tunnilla naputtelemaansa voi muokata, printata tai vaikka julkaistakin, kun paperilappusille harvemmin on jatkokäyttöä.

Kello 14:45 nousin Lahti-Heinola -vakiovuoroon, lippu kustansi 6,50 euroa ja bussi tuli kovin täyteen. Uudehkossa bussissa (SL815) penkit oli aseteltu huipputiuhasti ja epämukavasti. Heinolassa tallustelin torilta bussiasemalle huomaten, etten ole oikeastaan koskaan kunnolla tallustellut Heinolassa. Tallustelin rautatieasemallekin ja kiipesin asemien läheiselle mäelle.

16:25 Pertunmaa-Mikkeli -bussi starttasi, kymmenisen minuuttia myöhässä kun Joensuuhun matkaava pikavuorokin oli myöhässä. Jo ennen Kuorttia muut matkustajat olivat jättäytyneet kyydistä ja istuskelin ainoana matkustajana, katselemassa Pertunmaan syksyistä maisemaa suklaata syöden. Ja pianhan olinkin jo perillä, täällä maalla.