Urheilun seuraaminen ei kuulu yhtään ydinosaamisasioihini, mutta tätä Peetu Piiroisen mitalin juhlintaa on silti ollut mukavaa seurata. Ja paikoin hauskaakin: näyttää, että perinteisen pitkän linjan urheilutoimittajilla on lumilautailijan mitalissa jonkin verran sulateltavaa, vaikkakin ihan vilpittömän iloisessa ja hämmästyneessä hengessä.
Ilta-Sanomissa lumilautailijoista puhutaan hippiporukkana, onneksi sentään aika ironiseen sävyyn. “Perinteisesti hiihtopummeja on kutsuttu linnaan pilvenpoltosta.”
Päivän vähemmän hauskaa on ollut tämä uutinen: maa- ja metsätalousministeriö kippaa 130 000 euroa nettisivulle, jonka ainoa tarkoitus on sianlihan menekin edistäminen. Tätä ennen samalle nettisivuille on kipattu rahaa jo yli 200 000 euroa. Helvetti oikeasti, tuollaiselle yhdelle nettisivulle ainakin 340 000 euroa.
Minäkin osaisin kyhätä tuollaisen saitin muutamassa päivässä Wordpressillä, enkä todellakaan kehtaisi laskuttaa siitä kuin maksimissaan muutaman tonnin ja sekin tuntuisi jo aika ahneelta. Vähän lisää rahaa niin voisin kirjoittaa nuo propagandaosiotkin. Jos saisin tuon koko 340 000 euroa, voisin kerran kuussa pukeutua possuksi ja käydä huutelemassa kaupungilla että syökää sikaa, saatana.
Tuota rahanjakopoliittista ärtymystä lukuun ottamatta viime päivinä onkin ollut ihan mukavaa. Tiistai-iltana löysin itseni Senssistä, aika nuorisopainotteisesta yökerhosta. Siellä oli Aamupoikien keikkakin, mutta sen katsominen jäi hiukka vähemmälle koska baaritiskille piti jonottaa puoli tuntia.
Keskiviikkona ei sitten ollutkaan niin mukavaa, mutta illalla jaksoin sentään tutustua erilaisiin kaupasta saataviin pastoihin. Meikkis keskiviikosta naamakirjassa: “mikä ihana päivä taas tänään olikaan. Eilisestä pikku Senssi-illasta huolimatta heräsin tietysti seitsemältä aamulla, kävin parin tunnin lenkillä ja mietin viestinnän teorioita. Samalla otin kännykkäkameralla muutaman upean luontokuvan.
Tekstinhuollon ja oikeusteorian luennoilla mietin, että onpa helppoja ja loogisia nämä kaikki asiat. Oikeastaan niin helppoja ja loogisia, etten viitsinyt luennoille mennäkään. Illalla olen vielä käynyt luovuttamassa verta, siivonnut, leiponut pullaa, tehnyt karjalanpaistia, keksinyt uusia upeita teorioita viestinnästä ja oikeudesta ja lukenut pari pikku kirjaa. Joskohan tässä vielä lahjoittaisi vähän rahaa hyväntekeväisyyteen.”
Blogin ulkoasuasiat ovat vähän edenneet: löysin helpon tavan laittaa tänne taustakuva. Olen vain miettinyt, että onkohan tällaiset hiukka häiritsevät taustakuvat jotenkin liian viime vuosikymmentä? Toisaalta onhan nämä Twitterissäkin suosittuja. Lisäksi olen hämmästynyt siitä, että tätäkin jaarittelublogia on jaksanut edelleen joku käydä lukemassa. Se on tietysti iloinen asia, mutta kun tämä jaarittelu tuntuu olevan niin hakoteillä että itsekin kyllästyn. :p


no on löydetty ja luettukin silloin tällöin lähinnä työpaikan paremmilla vehkeillä ison ruudun kautta….