|
|
Viestintävirasto velvoittaa TeliaSoneraa, Saunalahtea*) ja DNA:ta ilmoittamaan sopimuksissaan mobiililaajakaistan tiedonsiirtonopeuden nykyistä tarkemmin.
Viestintävirasto velvoittaa TeliaSoneraa, Saunalahtea ja DNA:ta muuttamaan mobiililaajakaistapalvelun kuluttajaehtoja. Erityisesti yhtiöiden tulee tarkentaa ja täydentää sopimusehtoja, joilla määritellään laajakaistayhteyden tiedonsiirtonopeuden vaihteluväli. Tavoitteena on helpottaa mahdollisuutta vertailla tarjottuja laajakaistapalveluja ja parantaa kuluttajien oikeusturvaa palvelun virhetilanteissa. Muutokset on tehtävä sopimusehtoihin kesäkuun alkuun mennessä.
Tiedonsiirtonopeuden vaihteluväli tulee ilmoittaa joko keskiarvona tai nopeuden vaihteluvälinä yksiselitteisine ylä- ja alarajoineen. Mikäli vaihteluvälin ilmoittamiseen käytetään tiedonsiirtonopeuden keskiarvoa, sen on oltava yksi luku. Nopeuden vaihteluväli tulee määritellä erikseen kutakin käytössä olevaa verkkotekniikkaa varten. Nopeuden vaihteluväli tulee määritellä siten, että tietty palvelutaso taataan myös ns. ruuhka-aikoina.
Viestintävirasto valvoo teleyritysten käyttämien yleisten sopimusehtojen lainmukaisuutta. Nopeuden vaihteluvälin tarkennuksen lisäksi Viestintävirasto on edellyttänyt teleyritysten sopimusehtoihin muita muutoksia: sopimuksen solmimisprosessia on selkeytettävä, toimitusajasta on sovittava sekä vastuunrajoituksista, joita teleyritykset käyttävät virhevastuusta vapautuakseen, on kerrottava selkeästi.
*) Saunalahti on sulautunut 31.12.2011 Elisaan
Teksti: Viestintävirasto / Deski.fi
MMM: Kalastuslaki uudistetaan – jatkossa kalaan pääsee yhdellä kortilla
Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys uudeksi kalastuslaiksi julkistettiin. Uuden kalastuslain tarkoituksena on kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Tavoitteena on ylläpitää kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, edistää kalakantojen luontaista elinkiertoa sekä säilyttää kalavarojen ja muun
vesiluonnon monimuotoisuus.
Juuri valmistuneessa raportissa ehdotetaan, että maksuttomat yleiskalastusoikeudet (onginta ja pilkintä) säilyisivät ennallaan. Kalastuksenhoitomaksu ja viehekalastusmaksu yhdistettäisiin yhdeksi valtakunnalliseksi maksuksi (kalastuskortti), joka oikeuttaisi kalastamiseen yhdellä vieheellä ja vavalla koko maassa (paitsi kieltoalueilla). Kalastuskortin
hinnaksi esitetään 35 euroa vuodessa, 10 euroa viikossa ja 5 euroa vuorokaudessa ja maksuvelvollisuus koskisi kaikkia 18 vuotta täyttäneitä kalastajia.
Työryhmä katsoo, että kalastuksen säätelyä tulee selkeyttää. Valtioneuvostolle tulisi antaa asetuksenantovaltuudet muun muassa kalastuksen ajallisten, alueellisten sekä pyydysten ominaisuuksia koskevien rajoitusten voimaansaattamiseksi ja kalastajakohtaisten kiintiöiden tai istukkaiden merkitsemisvelvollisuuden käyttöön ottamiseen. Etenkin vaelluskalojen kestävän käytön ja hoidon järjestäminen edellyttävät monilta osin nykyistä tehokkaampia ja monipuolisempia kalastuksensäätelytoimenpiteitä.
Alueellisen kalatalouden ohjauksen ja järjestämisen tulee jatkossakin perustua kalatalousalueiden toimintaan. Alueiden määrää tulisi kuitenkin vähentää ja niiden tulisi olla nykyistä suurempia ja ammattimaisesti hoidettuja yksiköitä. Kalatalousalueessa olisi jatkossakin vesialueiden omistajien, neuvonnan ja kalastajien edustajia. Sen keskeisenä tehtävänä olisi laatia alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelma ja huolehtia suunnitelman täytäntöönpanosta. Käyttö- ja hoitosuunnitelmat muodostavat aluetason perustan kalastuksen järjestämiselle ja kalavarojen hoidolle. Suunnitelmien sitovuutta ja toteutumisen seurantaa tulisi lisätä.
Kaupallinen kalastaja on rekisteröitynyt luonnollinen tai oikeushenkilö. Näillä kalastajilla olisi oikeus pyydetyn kalan ensikäden myyntiin. Heidän mahdollisuuksiaan saada kalastuslupia maksua vastaan olisi tarpeen parantaa. Tämä tehtäisiin mm. määrittelemällä käyttö- ja hoitosuunnitelmissa kaupalliseen kalastukseen erityisen hyvin soveltuvat alueet. Kaupallisen kalastajan tulisi tällaisille alueille saada kalastusoikeuden haltijalta, kalatalousalueelta tai viime kädessä ELY-keskukselta kalastuslupa. Vain kaupallisilla kalastajilla olisi oikeus käyttää troolia, isorysää tai isoa nuottaa. Kaupallisilla kalastajilla olisi raportointivelvollisuus kaikesta saaliista.
Työryhmä on mietinnössään esittänyt linjauksia uuden kalastuslain sisällöksi. Mietinnön pohjalta laaditaan hallituksen esitys uudeksi kalastuslaiksi virkatyönä noin vuoden kuluessa. Uusi kalastuslaki tulee voimaan aikaisintaan vuonna 2014.
Teksti: Maa- ja metsätalousministeriö. Torstai 09.02.2012 11:10 Hellink
Saarioinen aloitti keittojen valmistuksen laajemmin vuonna 1995, jolloin markkinoille tuli useita eri vaihtoehtoja. Tänä päivänä Saarioisten keittovalikoima on markkinoiden monipuolisin. Valikoimasta löytyy yhteensä 12 erilaista keittoa. Tammikuussa valikoimaa täydennettiin vähähiilihydraattisella siskonmakkarakeitolla.
Vuonna 2011 Saarioisten keittoja myytiin yli 12 miljoonaa kappaletta.
- Keitot ovat osa suomalaista ruokaperinnettä ja kuluttajien mielestä maistuvin ruokalaji talviaikaan. Ne ovat myös erittäin suosittua lounasruokaa. Valikoimastamme löytyy niin perinteisiä keittoja kuin vähän eksoottisempiakin makuja. Siskonmakkarakeitto täydentää loistavasti keittotarjontaamme, kertoo markkinointijohtaja Ritva Mäenpää Saarioisilta.
Saarioisten suosituin keitto on viime vuosien aikana ollut pinaattikeitto.
Viime vuonna Saarioisten 10 suosituinta keittoa olivat:
1) Pinaattikeitto, 300 g
2) Kirjolohikeitto, 300 g
3) Lihakeitto, 300 g
4) Kanakeitto, 300 g
5) Savuporo-juustokeitto, 300 g
6) Jauhelihakeitto, 300 g
7) Kantarellikeitto, 300 g
8) Juustoinen kasviskeitto, 300 g
9) Porkkanasosekeitto, 300 g
10) Bataattisosekeitto, 300 g
Lähde: Saarioinen
Saarioinen lyhyesti
Saarioinen on kotimainen, yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikealan konserni, joka kuuluu Suomen johtavien ruokatalojen joukkoon. Saarioinen valmistaa mm. valmisruoka-, liha-, ja säilyketuotteita. Saarioinen on markkinajohtaja useilla toimialueillaan.
Saarioisten liikevaihto vuonna 2010 oli 326,8 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli keskimäärin 2 098 henkilöä. Saarioisilla on tehtaita Kangasalla, Valkeakoskella, Huittisissa ja Jyväskylässä sekä pääosin Baltian markkinoille tuotteita tekevä valmisruokatehdas Virossa.
Teksti: www.saarioinen.fi
Poliittisten päättäjien on nyt kuntauudistuksen yhteydessä aika ottaa vastuuta ja korjata suomalaisen terveydenhuollon toimimattomat rakenteet sekä siitä johtuva lääkärivaje, vaatii Lääkäriliitto tiedotteessaan. Tavoitteena tulisi olla tehokas palvelujärjestelmä ja lääkärityövoiman järkevä käyttö julkisesti rahoitetuissa terveyspalveluissa.
Lääkäriliiton arvion mukaan tällä hetkellä noin 200 lääkärin työpanos vuodessa menee turhien lausuntojen ja todistusten, kuten lyhytaikaisten sairauspoissaolojen, kirjoittamiseen. Noin 600 lääkärin työpanos kuluu vuodessa tuijotettaessa toimimattomien tietojärjestelmien tiimalasia.
Julkinen terveydenhuolto ei houkuttele lääkäreitä, vaan osa heistä siirtyy yksityiselle sektorille, kuten työterveyshuoltoon. Julkisen sektorin byrokratia, järjestelmien jäykkyys sekä oman työn hallinnan katoaminen vähentävät lääkärien halukkuutta toimia julkisessa terveydenhuollossa. Jos suomalainen terveydenhuolto järjestettäisiin järkevästi, pitäisi nykyinen lääkärimäärä riittää kattavaan hoitojärjestelmään kaikille suomalaisille.
Oppia voidaan ottaa muissa Pohjoismaissa onnistuneesti tehdyistä terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutoksista. Keskeistä muutoksille on ollut potilaan valinnanvapauden lisääminen ja palvelutuotannon monipuolistaminen. Suomessakin terveyspalvelujen tuottajat voisivat olla sekä kunnallisia että yksityisiä. Näin saataisiin enemmän lääkäreitä julkisesti rahoitettuun terveydenhuollon tuotantoon.
Lääkäriksi ei opita luentosalissa
Suomessa on lähes 20 000 työikäistä lääkäriä, mikä on enemmän kuin koskaan ja mikä on samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa. Lääkärimäärä myös kasvaa jatkuvasti nykyisilläkin koulutusmäärillä, vaikka eläköityminen otetaan huomioon. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tästä huolimatta esitetty lääketieteen sisäänoton kasvattamista 608:sta 770 opiskelijaan.
Koulutusmäärien lisäys pitää Lääkäriliiton näkemyksen mukaan perustua perusteelliseen selvitykseen lääkärityövoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Mahdollinen lisäys on kompensoitava tiedekuntien opettajaresursseihin: Lääketieteen koulutusmääriä on lisätty 1990-luvun lopulta lähes 80 prosenttia. Vastaavasti opettajaresurssit ovat vähentyneet.
Ryhmäkoot ovat nykyisin liian suuria eikä toimenpiteiden oppiminen ole mahdollista. Tämä uhkaa liiton mukaan jo vaarantaa potilasturvallisuuden.
Suomalaisten ruokailutottumukset ovat viime vuosikymmenten aikana kääntyneet merkittävästi terveellisempään suuntaan. Silti ei olla vieläkään siinä tilanteessa, että päivittäisistä aterioista saataisiin kaikki elimistön tarvitsemat vitamiinit ja hivenaineet.
Tuoreen tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista ei saa ravinnostaan riittävästi vitamiineja ja hivenaineita. Suurin syy tähän on se, että kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään paljon vähemmän kuin mitä suositusten mukaan pitäisi.
- Tutkimustulokset vastasivat aika pitkälti sitä, mitä olen kokenut myös työssäni. Se oli kuitenkin aika hälyttävää, miten vähän kasviksia oikeasti syödään, kertoo ravitsemusterapeutti Anette Palssa Terveystalosta.
Kasviksista saatavilla ravintoaineilla on suuri merkitys sekä ylipainon että sairauksien ehkäisyssä. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on helppo tapa syödä terveellisemmin, mutta Palssan kokemuksen mukaan se voi olla käytännössä vaikeaa.
Ravitsemusterapeutin ohjenuora monipuoliseen ruokavalioon on yksinkertainen: kasviksia jokaisella aterialla, maitotaloustuotteita päivittäin, kalaa pari kertaa viikossa, leivän päälle pehmeitä kasvirasvoja ja jommallakummalla päivän pääaterioista kalaa, kanaa, lihaa, palkokasveja tai kananmunia proteiininlähteeksi. Jos ruokavaliosta ei saa tarvittavia ravintoaineita, on syytä käyttää vitamiinivalmisteita. Suomalaiset suhtautuvat valmisteisiin myönteisesti, ja neljännes tutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että ne kuuluvat olennaisena osana monipuoliseen ruokavalioon.
Vitamiinilisiä tarvitsevat erityisesti esimerkiksi raskaana olevat tai imettävät naiset, laihduttajat, erikoisruokavaliota tai epätasapainoista ruokavaliota noudattavat, paljon urheilevat sekä stressaantuneet ihmiset. Myös vanhuksille ne ovat tarpeellisia mahdollisen lääkityksen vuoksi, ravitsemusterapeutti toteaa.
Pitkän aikavälin muutos parempaan päin
Vaikka tuoreimmat tutkimustulokset näyttävätkin huolestuttavilta, ne ovat vain osa totuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Erkki Vartiainen muistuttaa, että pitemmällä aikavälillä suomalaisten ruokavalio on muuttunut oleellisesti terveellisempään suuntaan.
- Suurin yksittäinen asia viimeisten 30 vuoden aikana on ollut se, että kovia rasvoja käytetään nykyään merkittävästi vähemmän. Siitä on ollut seurauksena 20 prosentin lasku kolesterolitasossa ja sitä kautta sydäntautien voimakas väheneminen, Vartiainen kertoo.
- Huolestuttavaa on kuitenkin se, että Suomessa edelleen syödään kovia rasvoja enemmän kuin pitäisi. 70-luvulla tyydyttyneen rasvan osuus energiansaannista oli 20 prosenttia, ja nyt se on laskenut 12 prosenttiin. Suositusraja on 10 prosenttia.
Samoin kuin kovien rasvojen kohdalla, myös kasvisten osalta pitkän aikavälin tutkimustulokset näyttävät rohkaisevammilta kuin tuoreimmat tulokset. Viimeisten vuosikymmenten aikana kasvisten syöminen on oleellisesti lisääntynyt. Kasvisten käyttäminen vaikuttaa vitamiinien ja hivenaineiden saamisen lisäksi myös kuidun saantiin, mikä puolestaan vaikuttaa kolesterolitasoon sekä diabetesriskin pienenemiseen.
- Suomalaiset myös suhtautuvat myönteisesti vitamiinilisiin silloin, kun eivät koe saavansa ruoasta riittävästi ravintoaineita.
Vaikka vitamiinilisiin suhtaudutaan positiivisesti, suomalaiset saavat edelleen liian vähän D-vitamiinia. Vartiainen muistuttaa, että alle 2-vuotiaille tulisi antaa D-vitamiinia 10 mikrogrammaa ja 2–18-vuotiaille 7,5 mikrogrammaa päivässä. Myös aikuiset tarvitsevat D-vitamiinilisää.
- Yli 60-vuotiaiden tulisi ottaa 20 mikrogrammaa D-vitamiinia ympäri vuoden. Myös 18–60-vuotiaille suositellaan 7,5 mikrogrammaa D-vitamiinia lokakuusta maaliskuulle, jos he eivät käytä säännöllisesti vitaminoituja maitovalmisteita tai ravintorasvoja, tai syö riittävästi kalaa.
Esimerkiksi vegaaniruokavaliota noudattava tarvitsee muun muassa B12-vitamiinia ja rautaa, ja laktoosi-intolerantikko kalkkia. D-vitamiinia tarvitsevat käytännössä kaikki, kun taas vanhuksilla on tarvetta myös foolihapolle sekä B-, C- ja E-vitamiineille.
Tutkimuksen tiedot kerättiin web-kyselynä tammikuun alussa, vastaajia kertyi yhteensä 1003. Kohderyhmään kuuluvat 18–74-vuotiaat suomalaiset. Sekä lähtöotos että lopullinen vastaajajoukko painotettiin väestöä edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on ±2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimuksen toteutti YouGov Finland ja teetti Bayer Oy.
Teksti: Deski.fi / Bayer
Suomalaisen journalismin ja tv-viihteen legenda Hannu Karpo lähtee ensimmäistä kertaa elämässään mukaan mainoskampanjaan, tiedottaa Findus.
Aiemmin Karpo on systemaattisesti kieltäytynyt hänelle tarjotuista mainoskeikoista, sillä hän on halunnut varjella puolueettoman toimittajan imagoaan. Myös sopimus MTV3:n kanssa esti mukanaolon mainonnassa, mutta Karpo on kieltäytynyt tarjouksista myös eläkkeelle lähtönsä jälkeen.
Karpon mielen sai muuttumaan kaksi asiaa: hänelle sopivan mainostajan löytyminen sekä ”vale-karpojen” esiintyminen mainonnassa. Karpo esiintyy Finduksen kampanjassa ”Pakasteasiamiehenä”, joka kertoo pakastettujen valmisaterioiden säilöntäaineettomuudesta ja tuoreudesta – ja siten ylivertaisuudesta useisiin muihin valmisaterioihin nähden.
Karpo on itse himopakastaja.
- Minulla on yhteensä 11 pakastinta syksyn roimia sieni-, mehu-, marja-, kala- ja riistasaaliita varten. Lisäksi pakastettuina hankittuja valmisaterioita on jemmassa joka lähtöön, koska olen melko huono kaupassa kävijä. Lähin pakastimeni on aina ulottuvilla, se voittaa kätevyydessä ja nopeudessa marketit mennen tullen. Tällaisena pakastetun ruuan suurkuluttajana minun olikin luonteva lähteä mukaan kampanjaan, pakastettunahan ruoka pysyy hyvänä ilman vippaskonsteja, Karpo toteaa.
Karpo on ihmetellyt joissakin valmisaterioissa käytettävien lisäaineiden määrää.
- Söisivätköhän ihmiset oikeasti niitä aterioita, jos he lukisivat mitä kaikkea kummallisuuksia ne sisältävät? Jos ihmiset tutkivat kampanjan ansiosta tarkemmin pakkausselosteet, olen tyytyväinen mies, kommentoi Karpo.
Finduksen markkinointijohtaja Timo Partola on innoissaan kampanjan saamasta vastaanotosta.
- Karpo on juuri oikea puhemies tuoreena pakastetuille aterioille. Hän on suoraselkäinen ja kansan arvostama hahmo, joka ei ole kuluttanut naamaansa mainonnassa, toteaa Partola.
Finduksen ”Pakasteasiamies” tv-mainokset ja radiomainokset ovat katsottavissa ja kuunneltavissa osoitteessa www.findus.fi
Teksti: Findus
1,5 miljoonan euron lottovoittaja tiesi ennalta voittavansa
Tuore lottomiljonääri kertoo koko elämänsä ajan tienneensä, että lottovoitto osuu vielä joskus kohdalle. Nainen sanoo oikeiden numeroiden vaan tupsahtelevan mieleensä. Viikko ennen joulua (krs 50/2011) naisen tuntemus kävi toteen ja Loton numerot oikein veikannut pariskunta kuittasi 1,5, miljoonan euron voiton.
— Minä olen aina luottanut siihen, että voitto tulee – toisin kuin mieheni, nainen kertoo.
Pariskunta oli käynyt yhdessä jättämässä voittoisan pelinsä Pelivinkit-kioskilla Arabian kauppakeskuksessa Helsingissä, ostosreissun yhteydessä.
— Rastin ensin kaksi omaa kuponkia ja sitten laadimme yhden yhteisen.Mieheni sai sanoa neljä numeroa, minä valitsin loput. Tiesin, että ainakin 36 tulee olemaan rivissä, nainen muistelee.
Illalla nainen seurasi lottoarvontaa miehensä torkkuessa sohvalla. Hän tarkisti ensin omat tositteensa ja äkkäsi niissä neljä oikeaa lottonumeroa, myös numeron 36. Huomattuaan yhteisessä tositteessa olevan täysosumasarjan nainen meni herättelemään siippaansa.
— Totesin miehelleni rauhallisesti, että meillä oli Lotossa seitsemän oikein, mutta että ei tunnu missään. Minulla on ollut aina vahva intuitio, nainen naureskelee viilipyttymäistä reaktiotaan.
Sisukasta
Lottovoittajattaren varmuus isosta voitosta on peräisin lapsuudesta.
— Pyysin nuorempana isältäni rahaa ostaakseni tuolloin 140 markkaa maksavan takin. Hän ei tarkan markan vartijana suostunut takkia kustantamaan. Ilmoitin siltä seisomalta, että minä menen sitten veikkaamaan. Onnekseni voitin Vakiosta 180 markkaa ja sain hankittua takkini. Tuolloin minussa vahvistui tunne, että iso voitto osuu vielä kohdalleni, nainen kertoo.
Mutta muuttiko unelman toteen käyminen skeptisen aviomiehen uskoa etiäisiin?
— Täytyy myöntää, että epäuskoni sai pienen kolauksen. Kyllä näemmä kannattaa vaan luottaa, hän hymähtää.
Voittorahoille on jo keksitty hyvä käyttökohde.
— Rahaa annetaan hyväntekeväisyyteen, sillä antaessaan myös saa.
Vuonna 1971 alkanut Lotto löysi heti tiensä suomalaisten sydämiin, ja on siitä lähtien ollut Veikkauksen suosituin peli. Loton suosiosta ovat vuosien saatossa hyötyneet kaikki suomalaiset. Veikkaus tuottaa yli yhdeksän miljoonaa euroa viikossa taiteen, liikunnan, tieteen ja nuorisotyön tukemiseen. Varat jakaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Veikkaus.fi on Suomen suurin verkkokauppa yli 500 miljoonan euron vuotuisella liikevaihdolla. Viikoittain yli 350 000 suomalaista pelaa verkossa Veikkauksen pelejä, ja nettipelaaminen tuo pian kolmanneksen Veikkauksen liikevaihdosta.
Teksti: Veikkaus / STT info
Ostosraha.fi on kulutusluottoja tarjoava palvelu, jonka kautta rahat saa tilille nopeasti. Kulutusluottoa haetaan verkossa tehtävällä hakemuksella. Lainaa saa jopa 2500 euroa.
Ostosraha.fi
käsittelee lainapalvelussa hakemuksen välittömästi ja laina maksetaan lainanhakijan tilille heti hyväksytyn lainapäätöksen jälkeen. Käsittely voi tapahtua nopeimmillaan jopa 15 minuutissa.
Kuten kulutusluotoissa yleensä, lainasta aiheutuu kuluja. Kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko Ostosraha.fi-palvelussa on yrityksen mukaan yksi markkinoiden edullisimmista.
Kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko on 29,36 prosenttia, kun lainan määrä on 2500 euroa ja laina-aika 24 kuukautta.
Lainasummat ovat 400 – 2 500 euroa ja takaisinmaksuaika on 2 – 24 kuukautta. Lainan hakijan tulee olla 21-75 –vuotias.
Ostosrahaa voi hakea tämän linkin kautta
Ostosraha.fi on OPR-Vakuus Oy:n palvelu. Yritys on yksi Suomen johtavia rahoitusalan yrityksiä. OPR-Vakuus Oy on luotettava, vuosia alalla toiminut rahoittaja, joka tarjoaa rahoitusratkaisuja kuluttajan muuttuviin elämäntilanteisiin.
Viiden toimintavuotensa aikana OPR-Vakuus Oy on toteuttanut jo yli miljoona erilaista lainaratkaisua yli 200 000 asiakkaalleen.
Ilmoittaja: Ostosraha
Joulukinkun paistorasvaa ei saa kaataa viemäriin tai vessanpönttöön, koska se voi aiheuttaa tukkeumia putkistossa. Nestemäisen rasvan voi laittaa tiiviiseen astiaan pakattuna sekajätteen joukkoon. Jähmettyneen rasvan voi viedä biojäteastiaan. Aiheesta kertoo HSY.
Myöskään ruokajäte ei kuulu pyttyyn vaan biojäteastiaan. Biojätteen määrää voi helposti vähentää muistamalla kohtuuden joulun ruokaostoksilla, jos tarjottavaa jäi edellisvuonna paljon yli tarpeen. Ylijäämäruuan voi pakastaa ja miettiä hyviä joulun riperuokareseptejä.
Lahjapaperit kuuluvat energia- tai sekajätteeseen. Ne eivät kelpaa keräyspaperin tai keräyskartongin joukkoon, koska ne ovat päällystettyjä ja sisältävät paljon painovärejä, tarroja ja teippejä. Hyväkuntoiset joulupaperit kannattaa säilyttää ja käyttää uudelleen. Kankaasta tehdyt lahjapussit on hyvä keino vähentää lahjapaperijätteen määrää. Niitä voi HSY:n mukaan kierrättää tuttavapiirissä vuosia.
Lahjavalinnoilla voi oleellisesti vaikuttaa jouluna syntyvän jätteen määrään. HSY:n joulusivuilta hsy.fi/lahja löytyy ideoita elämyslahjaksi.
Uudenvuodentinat voi käyttää uudelleen vuoden päästä. Koska uudenvuodentinat sisältävät runsaasti lyijyä, ne ovat vaarallista jätettä. Vaaralliset jätteet voi viedä maksutta HSY:n vaarallisten jätteiden konttiin tai Sortti-asemalle.
Teksti: HSY / STT info
Suomi ottaa käyttöön biometriset oleskelulupakortit vuoden 2012 alussa. Samalla matkustusasiakirjaan liitettävästä oleskelulupatarrasta luovutaan.
Ulkomaalaislain muutokset tulevat voimaan ja biometrisiä oleskelulupakortteja aletaan myöntää 1.1.2012 alkaen. Sormenjälkiä aletaan lisätä korttien siruille kuitenkin vasta asteittain alkuvuoden aikana, koska sormenjälkiskannauksen käyttöönotossa on ollut teknisiä viiveitä.
Jos oleskeluluvanhakijan sormenjälkiä ei teknisistä syistä saada skannattua, oleskelulupakortin sirulle tehdään tästä merkintä. Kortti on tästä puutteesta huolimatta täysin pätevä todistus oleskeluoikeudesta voimassaolonsa loppuun saakka.
Sormenjäljet otetaan kaikilta yli 6-vuotiailta
Käytännössä uudistus tarkoittaa, että kaikilta yli 6-vuotiailta oleskelulupaa ja turvapaikkaa hakevilta otetaan sormenjäljet kaikista sormista, ja ne tallennetaan ulkomaalaisrekisteriin. Jatkolupaa ja pysyvää lupaa haettaessa sormenjäljet otetaan uudelleen, ja joka kerta asiakkaalle tehdään uusi kortti.
Oleskelulupakortin sirulle tallennetaan biometrisinä tunnisteina muun muassa kasvokuva ja kaksi sormenjälkeä. Oleskelulupakortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus.
Biometristen tunnisteiden liittämisellä oleskelulupaan pyritään estämään väärinkäytöksiän luomalla entistä luotettavampi yhteys oleskeluluvan haltijan ja itse oleskeluluvan välillä.
Ulkomaalaislain muutoksen myötä oleskelulupahakemuksen voi vuoden 2012 alusta alkaen panna vireille vain hakija itse. Suomessa asuva perheenjäsen eli perheenkokoaja ja työnantaja eivät siis enää voi jättää hakemusta hakijan puolesta.
Ensimmäistä oleskelulupaa on entiseen tapaan haettava pääsääntöisesti ulkomailla Suomen edustustossa. Oleskelulupakortti haetaan samasta paikasta, jossa hakemus on pantu vireille.
Jatkolupaa ja pysyvää lupaa voi vuodenvaihteen jälkeen hakea vain Suomesta poliisin toimipisteestä. Jos oleskelulupakortti katoaa tai varastetaan, silloinkin uutta korttia voi hakea vain Suomesta poliisilta. Poliisi myös ratkaisee kaikki jatkolupa- ja uusintahakemukset.
Henkilöiden, joilla on passiin kiinnitetty voimassaoleva oleskelulupatarra, ei ole tarpeen vaihtaa tarraa korttiin. Oleskelulupakorttia on sen sijaan haettava viivytyksettä, kun passi on mennyt vanhaksi.
Teksti: Ulkoasianministeriö / STT info
|
|
