viima said:

 

7.41 Helsinki >> Z-juna >> Lahti 8.40. Journalistiikan luento iltapäivällä.

3 years, 3 months ago.

12 comments so far

• Historiallista kehitystä: 

  Keräilyn ja alkuviljelyksen (ja saalistuksen ja paimentolaisuuden) kautta suurkyliin (maanviljely, karjanhoito), kaupunkivaltioihin (elinkeinojako, yhteiskuntaluokat) ja valtioihin (em. lisäksi poliittinen ja sotilaallinen hallinto).

  3 years, 3 months ago by viima

• Puheen kulttuurin historia: 

  -ennen kirjoitus- ja piirrostaitoa

  -äänimerkki alkoi edustaa jotain poissa- tai toisaalla olevaa

  -kielen avulla muodostetaan yhteisö ja yhteiskunta. Ihminen poikkesi edeltäjistään siinä, että hän pystyi organisoituun yhteistoimintaan toisten ihmisten kanssa

  -oraalisessa kulttuurissa harrastetaan rytmillisiä ja runomittaisia kertomuksia joita on helppo muistaa ulkoa.

  -Kalevala kirjoitettiin ylös runonlaulajilta 1800-luvulla

  -suullisessa kulttuurissa arvostettiin hyvämuistisia ja vanhuksia, jotka olivat käveleviä tietopankkeja

  -pääelinkeinona metsästys ja keräily. Joskus kokonaiset heimot tuhoutuivat ja samalla heidän keräämänsä tietämys

  -keruusaalistajat toimivat yhdessä muodostaen yhteisöjä, joilla oli oma työnjakonsa.

  3 years, 3 months ago by viima

• Alkuviljely ja paimentolaisuus: 

  -tarvittiin monipuolisempaa viestintää kuin ennen, yhteisö ei ollut enää perhe

  -savumerkkejä, rummutusta, lähettiliikenteen kehitystä

  -sisäinen arvojärjestelmä, yhteisön viestintäjohtajaksi suvun tai klaanin päällikkö

  -pellot ja karja merkittiin erilaisin merkein

  -kalliopiirrokset ja -veistokset

  3 years, 3 months ago by viima

• Maanviljelyselinkeinon synty: 

  • suurimpia mullistuksia ihmiskunnan historiassa, noin 7000 eKr. nykyisen Irakin tienoilla. Ihmisten ei enää tarvinnut liikkua riistan perässä, vaan saatettiin perustaa pysyvää, kaupunkimaista asutusta. Väkiluku alkoi kasvaa viljan riittäessä useammille.

  -suurkylät: työnjakoa ammattitaidon mukaan, kastelulaitteisiin insinööriosaamista, talonrakennustaito, laivanrakentajat.

  -suusanallinen viestintä, koska ihmiset olivat lähellä toisiaan. Yhteinen kieli eri klaanien murteiden yli. Piirroskuvia, kulttiesineitä.

  -uskonnollisten ryhmien johtajat syntyivät, muut eivät välttämättä ymmärtäneet pappiskieltä.

  3 years, 3 months ago by viima

• Kirjoituksen kulttuuri: 

  • yhteiskunnassa tarve kehittää uusi viestinnän muoto, kirjoittaminen
  • Lähi-idässä kirjoituksen aikakauteen siirryttiin n. 4000-3500 eKr., ensin piktogrammeja (kuvamerkkejä) ja ideogrammeja (käsitemerkkejä)
  • konsonanttiaakkoset foinikialaisilla n. 1400 eKr.
  • vokaalit mukaan kreikkalaisten toimesta n. 1000-900 eKr.
  • kirjoitus mahdollisti tietämyksen säilymisen ulkoisessa muistissa, vaikka tiedon kantaja olisi kuollut, kirjoitus siirtää tietämystä ajan yli.
  • tietämys esineellistyi ulkoisten merkkien muotoon ja alkoi elää alkuperäisestä tietäjästä riippumatonta elämäänsä.
  • kaupankäynti ja kauppiasluokka kehittyivät, mittajärjestelmät, raha
  • kauppa lisäsi yhteisöjen välistä viestintää, kieli yhdenmukaistui
  • lakeja kirjoitettiin savitauluihin (Hammurabin laki), sotilasjohtajat ja papit saivat lisää valtaa
  • sanomien siirto paikan yli –>> monimutkainen kaupunkiyhteiskunta oli vaikeasti hallittava ilman kirjoitusta. Tietoa alettiin salata valtiollisten asioiden hoidossa. Kirjoitus valtaa pitävien yksinoikeus.
  • kaupungit alkoivat yhdistyä, yhteiskuntien maantieteellinen koko kasvoi kaupunkien yhdistyessä.
  • rakennettiin teitä, hallinto ja tiedonvälitys tehostuivat.
  • valtiollinen propaganda kehittyi, eli alettiin levittää hallitsijan kannalta edullisia viestejä.

  3 years, 3 months ago by viima

• Kirjapainon kulttuuri 

  • 1447 hopeaseppä Johannes Gutenberg perusti ensimmäisen kirjapainon vävynsä ja liikemiehen kanssa Saksan Reininmaalla
  • Joitakin vuosia myöhemmin syntyi kuuluisa Gutenbergin raamattu, jonka kirjaintyyppi jäljittelee hyvin tarkasti senaikaista kaunokirjoitusta

  Yksinkertainen teknologia (epärelevanttia IMO) – Tehdään kustakin kirjaimesta valumuotti, jossa valetaan kustakin kirjaimesta suuri määrä irtokirjasimia, jossa kirjain on peilikuvana. Irtokirjasimet kehikkoon, sivellään kirjasimet musteella, levitetään päälle kasteltu paperi, levitetään se ladelman päälle ja puristetaan (press, print) paperi kirjasimia vasten. Painetut paperit piti kuivata ripustamalla. – Sama voitiin toistaa satoja tai tuhansia kertoja, jolloin saatiin (vähällä vaivalla) tuhatkin kopiota alkuperäisestä tekstistä. – Gutenberg ei itse asiassa keksinyt itse kirjapainoteknologiaa, hän vain kumppaneineen osasi yhdistää osaset tehokkaaksi kokonaisuudeksi. – Kiinalaiset painoivat puulaatoilla jo 100-luvulla, ja tekniikka tunnettiin Euroopassakin. Mustekin oli vanha keksintö, lumpuista osattiin valmistaa paperia. Koreassa käytettiin metallisia irtokirjasimia sata vuotta ennen Gutenbergia.

  Määrä kasvoi – Jo kirjapainotaidon alkuvaiheessa 1455-1500 -luvuilla painettiin jopa 100 000 uutta tai käsikirjoituksista jäljennettyä eri teosta. Lyhyessä ajassa ilmestyi siis enemmän kirjallisuutta kuin käsikirjoituksen kulttuurissa oli syntynyt tuhannessa vuodessa. (Esimerkkikysymys tentissä: pohdi kirjapainotaidon merkitystä eurooppalaiselle ihmiselle yms.)

  1642 ensimmäinen paino Suomeen , Turun Akatemia, Petrus Waldus – 1500-luvun alussa kirjapainoja Euroopassa jo 300.

  3 years, 3 months ago by viima

• Demokraattinen väline 

  • Kirjoja painettiin paitsi latinaksi, myös kansankielellä kaupallisuuden vuoksi. Kirjanpainajat halusivat lisätä myyntiään laajentamalla asiakaspiiriä pienestä latinaa osaavien joukosta laajoihin kansankerroksiin.
  • Kirjapaino on edellisiä viestimiä (puhe, savitaulut yms.) demokraattisempi, kansanvaltaisempi väline

  3 years, 3 months ago by viima

• Poliittinen voima 

  • Aluksi kirjoja ei noteerattu poliittisena voimana, mutta pian huomattiin kirjojen saattavan edistää myös hallitsijan intressien vastaisia asioita, Englannissa Henrik VIII antoi kiellettyjen kirjojen listan 1529.

  Lukutaito yleistyi

  • Keskiaikaisessa käsikirjoituksen kulttuurissa kirjoitus oli ollut kirkon monopoli: kirjoja tuottivat munkit kirkon kanonisella kielellä, kirkollisiin tarpeisiin
  • Kirkon tarkoituksiin huonosti sopivia teoksia ei levitetty
  • Kirjapainon typografisessa kulttuurissa tämä kirkon monopoli purkautui. Kirjoituksia alettiin tuottaa halvalla sarjatuotantona kaikista mahdollisista aiheista myös kansankielellä
  • Kirjat halpenivat ja tulivat tavalliselle kansallekin ymmärrettäviksi. Lukutaito yleistyi, kaikenlainen tieto levisi aiempaa vapaammin

  Raamattu kansankielelle

  • Uskonpuhdistajat nousivat kapinaan maallistunutta ja korruptoitunutta kirkkoa vastaan.
  • Martti Luther hakkasi kirkon anekauppaa arvostelevat teesinsä Wittenbergin kirkon oveen 1517.
  • Luther käänsi raamatun kansankielelle (saksaksi), hylkäsi paavin ja kirkon ehdottoman arvovallan ja julisti pyhän kirjan ainoaksi ohjenuoraksi. Saksankielinen raamattu levisi tuhansin kappalein maallista ja hengellistä valtaa vastaan kapinoineen kansan keskuuteen.
  • Kapinallisia oppeja levitettiin arkkeina ja luettiin rahvaan kokouksissa.
  • Samaan aikaan luonnontieteen uudet näkemykset, kuten auronkokeskeinen maailmankuva, horjuttivat kirkon näkemyksiä
  • Antiikin pakanallisten kirjailijoiden teoksista pääsivät nyt julkisuuteen myös muut kuin kirkon hyväksymät: tietotulva antiikin oppineilta synnytti renessanssina (uudesti syntymisenä) tunnetun kulttuurin uudistumisen.
  • Teknisesti kirjapaino ei muuttunut juurikaan ennen pikapainokoneen kehittämistä 1800-luvun alkuvuosikymmeninä
  • Länsimaisen sanomalehdistön katsotaan syntyneen uuden ajan alussa kukoistaneesta uutiskirjeiden ja lentolehtisten floorasta
  • Uutisten kysyntä kasvoi kaupan laajetessa, valtiollisen toiminnan vilkastuessa ja uskonpuhdistuksen edetessä.

  Journalistiikan luento, median ja journalismin historiallinen kehitys 1, Jyväskylän avoin yliopisto, Lahti 26.9.2008, Tiina R-S.

  Kirjapainotaito toi tullessaan tekijänoikeudet, joita puheen aikakaudella ei vielä ajateltu.

  Julkinen keskustelu tuli takaisin oltuaan breikillä antiikin Kreikan jälkeen, savitaululakeja väsänneiden setien ja kirkon tiedotusmonopolin takia.

  Käsittelyyn vielä sanomalehdistön historia, paperisina dioina. Muokkaan tämän ehkä blogimerkinnäksi myöhemmin, ehkä nämä luennot voisi blogata suoraan.