Olivatko nämä jälleen netti- ja somevaalit? Osittain. Katsotaan, miltä vaalitulos näyttäisi Aamulehden uutiskommenttien perusteella, kun olen taas lukenut niistä joulu- ja tammikuussa työkseni erittäin suuren osan.

Kommenttianalyysin perusteella Väyrynen oli vahvin, aivan perässään Soini ja Haavisto. Niinistön kannattajat loistivat täysin poissaolollaan, häntä kannatettiin vähemmän kuin Essayahia. Haaviston menestyksessä verkkokampanjoinnilla oli merkittävin rooli. Hän pystyi samaan, mihin perussuomalaiset, vaikkakin verkon areenat ovat näillä kahdella taholla aivan erilaiset. Kun perussuomalaiset löytyvät kannattajansa keskustelupalstoilta ja uutisten kommenttiosioista, Haaviston ja vihreiden kannattajat ovat aktiivisina Facebookissa ja tekevät tyylikkäitä, hipsterimakuun meneviä nettisivuja.

Vaalin tulos saisi olla myös oppitunti niille median edustajille, jotka menevät lukemaan oman tai jonkin muun median keskustelupalstaa, ja ajattelevat sen jälkeen kuunnelleensa kansan ääntä. Sen kansan äänellä Niinistöä ei olisi äänestetty juuri lainkaan.

Olivatko nämä ei-vaalit? Varmasti. Väyrynen, Soini ja Haavisto ovat jokainen suurten “ei ikimaailmassa sitä”-tunteiden herättäjiä, kuten myös Lipponen. Tämä, ja tästä varmasti osin seurannut taktikointi vaikutti varsinkin Haaviston ja Väyrysen sijoituksiin.

Presidentinvaaleissa jatkui viime vuosina voimistunut yhteenotto arvoista: vapaamielisistä ja konservatiivisista. Tällä rintamalla perussuomalaiset on perinteisesti ottanut yhteen vihreiden ja sittemmin myös uudistuneen vasemmistoliiton kanssa, rkp:n kiilatessa apajille. Biaudetin ja Arhinmäen kampanjassa näkyi viitteitä yrityksestä ottaa arvot lyömäaseeksi, kun nämä hyökkäsivät Soinia ja perussuomalaisten maahanmuuttokriitikoita vastaan. Tämä taktiikka ei toiminut, eikä se ansaitsekaan toimia, koska koko kansan on koettava presidentti omakseen.

Kun ehdokas lyttää kolmanneksi suurimman eduskuntapuolueen (ps.), lähdetään silloin hajoittamaan yhtenäisyyttä. Tämä varmasti selittää osaltaan Haaviston menestystä: hän oli aidosti rakentamassa rohkeasti keskustelua kaikkiin suuntiin. Ja konservatiivista linjaa edusti nyt Väyrynen, joka työnsi vaisusti kampanjoineen Soinin sivuraiteelle. Näissä vaaleissa oli mielenkiintoista myös se, että Soini joutui pitkästä aikaa puhumaan tappiomielialalla. Kun Ylen lähetyksessä Väyryseltä kysyttiin, että kannattiko lähteä kampanjaan, olisi kysymys kannattanut suunnata pikemminkin Soinille. Nyt Soini joutui itselleen epämiellyttävään valoon, kun hänen kannatustaan verrattiin perussuomalaisten kannatukseen. Samalla Soinin kannatus tuotti oman suunnan politiikalle tappion, kun Väyrynen ei päässyt toiselle kierrokselle.

Entä olivatko nämä kamalasti nimitetyt “vastajytkyvaalit”, joissa suvaitsevaisto kokosi itsensä ja näytti voimansa perussuomalaisille? Hieman, mutta tätä osuutta on liioiteltu. Vastajytkystä puhuttaessa unohdetaan se, että maalla on jo 12 vuotta ollut presidenttinä arvoiltaan hyvin liberaali nainen. Sitä ennen presidenttinä on ollut mies, joka sittemmin on palkittu Nobelin rauhanpalkinnolla. Vastajytkyn sijaan Haavisto nähtiin jatkumona aiemmille presidenteille: tunnustetusti sovitteleva, kansainvälinen rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. Haaviston leiristä onkin kuulunut jupinaa tätä vastajytky-nimikettä kohtaan.

Väyrystä käy kovin sääliksi, vaikka Väyrynen tekikin vaaleissa oman jytkynsä. Huomasin, etten ole myöskään ainoa joka koki surua nähdessään Väyrysen ilmeen tappion hetkillä. Luultavasti 70-luvulta asti elätelty unelma meni taas pirstaleiksi. Väyrynen taisteli äänistään kovemmin kuin kukaan ehdokkaista, nousi pohjalta kolmanneksi. Mutta keskusta sai taas siipeensä perussuomalaisten, eli Soinin takia. Soini jäi kauas kärjestä, mutta ilman Soinin ehdokkuutta Väyrynen olisi todennäköisesti mennyt Haaviston ohi, kerätessään perussuomalaisten ja keskustalaistan eu-kriittisten ja nykymenoon kyllästyneiden äänet. Soini pysyi piikkinä keskustan lihassa.

Mutta vaalituloksen myötä Väyrysestä tulee paha piikki perussuomalaisten kylkeen. Tämä Ylen kuntakartta kertoo vaalituloksesta paljon: Väyrynen olisi ollut puolen Suomen presidentti, ja Niinistö toisen. Haavisto loistaa poissaolollaan.Vaikkei Väyrynen toiselle kierrokselle yltänytkään, tulee Väyrysen nousu sotkemaan city-kepun kuvioita. Keskustan onkin nyt keksittävä, kuinka se pystyy pitämään ne kannattajansa, jotka Väyrynen sai otettua takaisin pääkaupunkiseudun Soinilta.

Vaaliennustukseni toiselle kierrokselle: Niinistö vie voiton, mutta Haavisto voi yltää jopa 40 prosentin kannatukseen. Perustelut: Ne, jotka ovat äänestäneet aiemmin Halosta, äänestävät todennäköisesti mielummin Haavistoa. Toinen peruste: Haaviston kannatus pysyy vähintään samalla tasolla, mutta äänestäjistä putoaa pois Väyrysen ja Soinin kannattajia, jotka jättävät kokonaan äänestämättä. Monille perussuomalaisten protestiäänestäjille kumpikaan ehdokas ei kelpaa. Porvaritausta taas nakertaa Niinistön suosiota. Kansainväliset pankkiirit eivät näinä aikoina ole oikein kovassa kurssissa. Uskon, että varsin moni haluaakin äänestää porvaria vastaan. Tosin moni varmasti haluaa äänestää myös vihreää homoa vastaan. Kakkoskierroksesta voikin tulla entistäkin kiivaampi ei-vaali.

Mediaa voi haukkua vaalien osalta siitä, että lukuisat tiedotusvälineet julkistivat ennen vaaleja galluppeja, joissa oli mukana 30 prosentin osuus epävarmoja äänestäjiä. Jos näitä galluppeja väkertäneet nyt katsoivat vaalitulosta, he toivottavasti huomasivat, ettei siellä eroteltu mitään 30 prosentin mustaa aukkoa. Sen sijaan kaikki ehdokkaat saivat kilvan kehua, että heidän kannatuksensa on suurempi kuin gallupeissa, mitä se tietysti onkin kun tuo 30 prosentin tyhjiö on tipautettu tuloksista pois. Niinistö tätä aiheellisesti kritisoikin jo vaali-iltana.

Uutisia ja analyysiä vaaleista:

- HS: Väyrynen harmissaan tappiosta, HS:n analyysi, Lipponen lähtee politiikasta.

- Aamulehti: Mistä Haaviston jytkyssä oli kyse, neljän mysteerin kakkoskierros.

- Savon Sanomat: Ottaako kansa Haaviston Halosen ottopojaksi?

- Yle: Väyrynen: Päivääkään en antaisi pois.

- James Hirvisaari : En olisi ikinä uskonut, että joskus äänestäisin vihreää homoa, mutta siltä se ainakin nyt tällä hetkellä näyttää. Iltalehti.

(Tämä blogimerkintä on julkaistu aika samansisältöisenä Utaimen Päivän puhe -palstalla, tosin alunperin tämä on kirjoitettu raakiletasolla tähän blogiin).

Yle on kiitettävästi pyrkinyt tekemään uutistensa gallupjournalismista läpinäkyvämpää laittamalla gallupuutisten yhteyteen myös gallupin tarkemmat tulokset.

Tammikuun alussa Yle uutisoi suomalaisten suhtautumisesta menoleikkauksiin. Gallupilla oli 1005 vastaajaa, ja näiden vastausten perusteella Yle kertoo suomalaisten suhtautuvan suopeasti valtion ja kuntien menojen leikkauksiin (43 % vastaajista kannatti).

Uutisen yhteydessä on jälleen pdf-tiedosto vastausten tarkemmista jakaumista. Ne eivät tosin olleet niinkään kiinnostavia kuin viimeisellä sivulla olleet vastaukset gallupin yhteydessä esitettyihin taustakysymyksiin.

Taustatieto-osiossa nimittäin 19 prosenttia vastaajista ilmoittaa, ettei tiedä oman taloutensa vuosittaisia bruttotuloja. Tässä samassa gallupissa, jossa on kysytty neuvoja valtion ja kuntien rahoituksen järjestämiseen.

Toki tätä tietämättömyyttä voidaan selittää lukuisilla seikoilla: puolison tarkat tulot eivät tule puhelimessa mieleen, töitä on ollut vähän katkonaisesti vuoden aikana, palkka on noussut ja niin edelleen.

Mutta tämä laittaa silti miettimään gallupkyselyjen järkevyyttä. Voin myöntää, että jos joku soittaisi minulle ja kysyisi, millä tavalla valtion pitäisi vaikka terveydenhuollosta säästää, olisi vastaus aika ööh ööh -painotteinen. Jos vaihtoehtoina olisi kyllä tai ei -vastauksia, voisi niistä musta tuntuu -periaatteella varmaan jotain valita, mutta en tiedä onko tällaisella “tiedolla” mitään virkaa päätöksenteossa.

Ylen gallupin taustatietojen kohdalla jää harmittamaan, ettei muissa kohdissa ole voinut vastata “en osaa sanoa” -vaihtoehdolla.Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, kuinka suuri osa olisi vastannut myös asuinpaikkaa, perheen kokoa tai ammattia kysyttäessä “en osaa sanoa”.

Toistaiseksi vastakkain ovat tietysti vain Alma Median ja Korhosen sana, mutta toistaiseksi nähdyn perusteella Korhonen on vakuuttanut Almaa enemmän. Korhonen on kertonut tapahtumista johdonmukaisesti ja kattavasti yhdellä kertaa, kun Alma Medialta on iltapäivän ja illan aikana työnnetty ulos eroa milloin mitenkin selittäviä tiedotteita ja sitten paikkailtu näitä toisilla tiedotteilla.

Ei ole kovin helppoa keksiä, miksi Korhonen lähtisi ristiretkelle Almaa vastaan huvikseen: hänet valittiin, joten työn sivulipsahtamisen takia ei tarvinnut olla katkera tätä ennen. Toisaalta Korhosen työkokemuksella tuskin olisi vaikeaa löytää jotain toista asiallista työpaikkaa, jos lähtöön Lapin Kansasta olisi ollut joku järkevä syy. Almalla taas on riittää syitä leimata Korhonen valehtelijaksi ja hulluksi, jotta firman maine ei menisi.

Alman Telanteen perustelut irtisanomiselle tuntuvat vaihdelleen kellonajan ja asiaa kysyvän tiedotusvälineen mukaan, eikä toistaiseksi mitään kunnollista syytä irtisanomiselle ole osattu tarkemmin kertoa. Puolison poliittinen aktiivisuus ei ole kunnollinen syy kenenkään irtisanomiselle, joskin valehtelu työhaastattelussa voisi ollakin. Valehtelua ei ole toistaiseksi oikein taidettu saada osoitettua.

Erinomaisen hyvä huomio on Markkinointi&Mainonnan havainto Kemissä ilmestyvän, Alma Mediaan myös kuuluvan Pohjolan Sanomien päätoimittajan puolison olevan aktiivinen keskustalainen. Pohjolan Sanomien päätoimittaja ei kuitenkaan ole saanut potkuja. Ehkä keskustaan kuuluva puoliso on Alma Median mielestä soveliaammalla tavalla puolueeton puoliso. Henkilökohtaisesti on taas pakko ihmetellä, miksi opiskelenkaan journalismia voidakseni mahdollisesti joskus tulevaisuudessa pyrkiä töihin vaikka juuri tähän kyseiseen konserniin, jonka johto elää ilmeisesti pari vuosisataa muuta maailmaa jäljessä. Toisaalta ehkäpä Almassa lähivuosina vähän kiritään ja saadaan johdon ajatusmaailma kivan retrosti jo 70-luvulle.

Aiheesta muualla:

• Facebook-ryhmä: Seksuaalista syrjintää vastaan: Älä osta Alma Medialta (nyt 496 jäsentä)
• Facebook-ryhmä: Alma Media boikottiin Johanna Korhosen potkujen takia (nyt 653 jäsentä)
• Kalevan uutinen, myös useita taustajuttuja
• MTV3: Korhonen kiistää valehtelusyytöksen
• Lapin Kansa: Alma Media irtisanoi Lapin Kansan uuden päätoimittajan
• Keskustelua Jaikussa

• Valpurin vinttikamari: Tervetuloa pimeälle keskiajalle
• Emmekö me ymmärrä: Johanna Korhonen vastaan Kai Telanne
• Vaiheinen: Fobistisia selityksiä
• Metro Live – Murusia kahvipöydältä: Kun Aslak kohtasi lesbon
• Tuhat sanaa: Korhosen kohupotkut – kun viestinnän ammattilaisten viestintä epäonnistuu
• Ihmelapsen viimeiset hetket: Pohjoinen ulottuvuus
• Benrope: Hyvä ura vaatii hyvän puolison
• Tiina Kaarela haastaa bloggaajia jättämään Alma Median ostaman Vuodatus.netin

“Töhrintä ei valitettavasti ole yhteiskunnassa poissa muodista, joten sen suhteen täytyy koko ajan olla varpaillaan. Esimerkiksi Vantaa on erittäin pahasti töhritty kaupunki. Töhrintä on huolestuttavasti lisääntynyt myös Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta kaikissa Suomen radanvarsikaupungeissa.”

Sattumoisin Stop töhryille -projekti muuten toimii vain mainituissa Helsingissä ja Espoossa.

Helsingin töhryvirkamiehet ovat tehneet melkoisen työn kartoittaessaan töhryjen määrän kaikissa Suomen radanvarsikaupungeissa, joita ovat muun muassa Kemijärvi, Nurmes, Lieksa, Pieksämäki, Tampere, Turku ja Ähtäri. Tiettävästi kun mikään muu taho Suomessa ei kokoa tilastoja töhryjen määristä eri kaupungeissa.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos selvittää kyllä vahingontekorikosten määriä, mutta näissä selvityksissä töhrinnän osuutta ei yleensä ole eritelty.

On siinä tekemistä ollut, kun Nurmeksessakin paikalliset konstaapeli Reinikaiset ovat ajelleet pitkin radanvarsia toteamassa, että joo-o, kyllä se on tuonne yksi kirkkovene piirretty, eipä tainnut ennen tuossa tuommoista olla, ja sitten on soiteltu tutkimustulokset Helsingin kaupungin virkamiehille. Näinhän on varmasti tehty, koska muutenhan väite tähryjen lisääntymisestä perustuisi vain virkamiesten musta tuntuu -fiilikseen, jolla on kätevä perustella omia esityksiä.

Onneksi töhrintä on sentään Stop töhryille -projektin mukaan lisääntynyt vain radanvarren kaupungeissa, joten esimerkiksi Parikkalan ja Rantasalmen kunnissa voidaan huokaista helpotuksesta.

Ylen Aikaisen uutiset kertoi viime viikolla, että Helsingin kaupunginvaltuutetut kokevat vallan valuneen virkamiehistölle. Valtuutetuille tehdyssä kyselyssä todettiin myös, että kaupunginhallituksellakin on valtuutettuja enemmän valtaa, ja että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat huonot.

Mutta onneksi virkamiehet sentään näyttävät paneutuvan valtavalla tarmokkuudella lautakunnille tehtävien esitysten valmistelemiseen ja samalla vielä huolehtivat, että maakuntien virkamiehistölläkin riittää puuhasteltavaa.

Useamman kohua kommentoineen mielestä media aiheutti Kanervan eron. Itse en tätä mielipidettä jaa, Kanerva itse sai kohun aikaiseksi kiertelemällä totuuden rajoille saakka viestiensä sisällöstä puhumista.

Median ajojahdista voidaan kyllä puhua, mutta ajojahti vaatii sen toisenkin osapuolen. Ike olisi voinut jarruttaa kohua monta kertaa, muttei jostain syystä tätä kunnolla yrittänyt.

Esimerkiksi Kanerva olisi voinut tehdä Hymyn paljastuksen tyhjäksi kertomalla itse jo muutama viikko sitten, että mitäs tulikaan viestiteltyä. Silloin viestien pitäminen lööpeissä päiväkausien ajan olisi muuttunut huomattavasti hankalammaksi. Jos ministeri olisi samalla osoittanut uskottavasti katumustaan ja puolue läksyttänyt tätä sopivasti, ei ero olisi ollut mikään välttämättömyys.

Vaikka alapääviestien lähettäminen on ministerille noloa, olisi se luultavasti voitu vielä katsoa yksityisasiaksi. Sitä kuitenkaan ei enää voida, jos ministeri kiertelee ja valehtelee kaikelle kansalle viestittelyistään, koskivatpa viestit sitten mitä asiaa tahansa.

Kohua seuranneena ihmetytti, miksei Kokoomus tullut näkyvästi ministerinsä tueksi. Ja näin viikonlopun jälkeen tuntuu, että puolueessakin taidettiin odottaa viestien julkaisemista, jotta asiasta saataisiin muodostettua mielipide.

Jos taas puolueen täytyy odotella jonkun juorulehden ilmestymistä saadakseen tietää, mitä yksi puolueen tärkeimmistä henkilöistä on oikeasti viestitellyt, on jo silloin käsillä tekstiviestejä paljon pahempi ongelma. Tässä vaiheessa median ajojahtikin muuttuu melko yhdentekeväksi, koska tuskin millään puolueella voi olla ministeriä, jonka tekemisten todellinen laita saadaan puolueessakin tietää vasta juorulehden ilmestyttyä lehtitelineisiin. Nyt totuus valkeni Kataiselle ilmeisesti vasta edellisenä iltana, eikä mitään enää ollut tehtävissä.

Hauskin Kanerva-kohusta aikaansaatu otsikko löytyy muuten Markkinointi&Mainonnasta: Ike kaatui kikkeliinsä.

Julkaistu 1.4.2008 osoitteessa viima.blogsome.com. Lue merkinnän kommentit täältä.

Samalla tuli testattua suoraa raportointia tapahtumapaikalta kännykän välityksellä, en muistaakseni ole aiemmin tällaista tapahtumapaikalta bloggaamista harrastanutkaan. Nopeudessa tuli voitettua isommat mediat, mutta suora videokuva paikan päältä ehtii tietysti ensimmäisenä kaikkien nähtäville. Mutta hyvin tämä onnistui ainakin teknisesti, tätä voisi kokeilla joskus toistekin. Välineistöksi riitti Nokian N73-kännykkä ja Flickr, johon olin etukäteen määritellyt kuvien lähettämisen suorana tähän blogiin sähköpostiviestillä. Oikeastaan ainoaksi ongelmaksi muodostui kirjoittaminen, kännykän pitempiaikainen näpyttely kylmässä talvi-ilmassa ei ole kovin mukavaa.

*******

Jyrki, Jyrki!, originally uploaded by viima.

Vihreiden kansanedustaja Jyrki Kasvi nostatti raikuvat huudot ja aplodit saatuaan puheenvuoron. Kasvi kysyi, mistä esimerkiksi poliisi tietää, millaista keskustelua nettisensuurista on Hollannissa käyty, ja hämmästeli, miten rumasti korkeillakin tahoilla on sensuurin vastustajista puhuttu ja yritetty lyödä lapsipornoleimaa näiden otsaan.

Ennen puheiden alkua mielenosoittajat ihmettelivät iskulauseellaan, miksei isompi media ole piitannut sensuurikeskustelusta. Nyt paikalla oli sankoin joukoin niin perinteistä mediaa, tv- kuin lehtikuvaajiakin, ja mielenosoitus lienee myös yksi näkyvimmin kansalaismediaraportoiduista tapahtumista viime aikoina. Poistuin itse paikalta kesken Kasvin puheen, ruokatunti ei pitempään viipymiseen riitä. Ja toisaalta tämä mielenosoitus raportoitanee erittäin kattavasti muutenkin.

Lisäys klo 13.55, digikameralla otetut kuvat: Jyrki Kasvi aloittamassa puhettaan. Isompi kuva.

Mielenosoittajia. Isompi kuva.