Tärkeää on myös tietää, että Madonna ostatti esiintymisshortsinsa suomalaisesta kaupasta, mistä Vartti kertoi innoissaan, ja Aamulehti jatkoi innoissaan kun shortsit valmistanut putiikki on tamperelainen.

Iltapäivälehdet olivat aivan omaa luokkaansa keikkahypetystä ja spektaakkelia pykätessään: molemmissa oli perjantaina noin kahdeksansivuinen lisäliite keikasta. Niissä riitti myös joitain pieniä virheitä: Iltalehti taisi väittää Jätkäsaaren houkuttelevan tulevaisuudessakin suuria artisteja keikkailemaan, vaikka tietääkseni aluetta ollaan piakkoin ryhtymässä rakentamaan eikä siellä siksi muita megatapahtumia nähtäisi. Netissä keikkaa mainostettiin ikimuistoiseksi ja unohtumattomaksi lukuisilla jutuilla. Iltalehti: Kiitos Madonna – tämä ei unohdu. Iltalehti raporteerasi muiden tavoin myös parhaista paikoista Madonnan kuulemiseksi ilman pilettiä.

Ilta-Sanomissa keikkaa ylistettiin myös otsikolla Madonnan konsertti oli ikimuistoinen. Jutussa on muuten hauskaa se, että yön jälkeen siitä on muutettu yhtä alussa ollutta kohtaa. Ensin kirjoitettiin: “- Aivan huikea show! En ole koskaan nähnyt vastaavaa, IS:n toimittaja Saku-Pekka Sundelin kommentoi hetkeä ennen keikan loppumista. Madonna oli hypännyt jopa lavalta alas yleisön sekaan. – Hän antoi kaikkensa!”

Aamulla IS:n uutisen sama kohta taas kuului: “- Aivan huikea show! En ole koskaan nähnyt vastaavaa, konserttiyleisöstä kommentoitiin hetkeä ennen keikan loppumista. Madonna oli hypännyt jopa lavalta alas yleisön sekaan. – Hän antoi kaikkensa!” Yön aikana IS:n oma toimittaja siis muuttui yleisöksi. Muita IS:n Madonna-uutisia: Keikan alusta raportoitiin kuinka Jätkäsaaressa on täysi hulina päällä ja myöhemmin Madonnan seilaavan merellä ennen keikkaansa. Keikan biisilistaa toisteltiin myös IS:ssä kuten monessa muussakin keikasta kirjoittaneessa mediassa.

Hesarillakin Madonna-raportointiin riitti toimittajia. Arvionsa oli minusta hyvä ja kuvaava: Madonna uurasti suomalaisyleisön edessä on minusta aika osuvasti sanottu, melkoista uurastamistahan esiintyminen Madonnalle on. Kämpin edustalla olleita faneja jaksettiin ihmetellä ja muutakin mainittavaa Madonnasta näyttää riittäneen nettiin ainakin 15 jutun verran. Hesarin ääni kuului kauas -juttua hieman ihmettelen, kun se perustuu vain keskustelupalstansa viesteihin, niihinhän voi kuka tahansa kirjoittaa nimimerkillä ihan mitä tahansa soopaa.

YLEn Madonna-raportointi ei jäänyt kilpailijoita huonommaksi: Ylellä kirjoitettiin arvio keikasta, tehtiin yleisjuttua keikan etenemisestä, haastateltiin Madonnan kanssa laulamaan päässyttä miestä ja koostettiin paljon kuvia yleisöstä. Etukäteen hehkutettiin kuinka Madonna panee Helsingin sekaisin. Tosin itse en kyllä tätä oikein huomannut, joskaan en keikkaa edeltävänä päivänä ihan ydinkeskustan alueella paljoa liikkunutkaan. YLEn hauska poikkeus muiden uutisoinnista näkyi, kun uutisoitiin Madonnan olevan myös yksi tärkeimmistä homoikoneista.

Aamulehtikin jaksoi käyttää työaikaa ja vaivaa Madonnasta kirjoittamiseen. Eräs kiinnostava artikkeli on tämä analyysi, jossa kerrotaan Madde-tädin leivän olevan maailmalla kovin pieninä palasina. Samalla pohditaan kuinka Madonna oli yksi ensimmäisistä, joka huomasi levymyynnin tuottojen siirtyvän enemmän keikkamyynnin puolelle. Silmiinpistäväksi sen tekevät hyvin samantapaiset havainnot, joita Talouselämä päivää aiemmin esitteli jutussaan. Tietysti tällaiset huomiot voi tietysti tehdä kuka tahansa asiaan perehtynyt, joten yhdenmukaisuus voi olla sattumaakin.

Kaikkiaan voisi sanoa, että Madonna-raportointi oli hauskaa ja viihdyttävää seurattavaa, mutta Madonna olisi luultavasti esiintynyt aivan yhtä viihdyttävästi vaikka hänestä olisi kirjoitettu muutama juttu vähemmän. Epäilen myös, ettei maakunnissa ole jaksettu innostua Madonna-meiningeistä ihan yhtä paljoa kuin Helsingissä.

Tämä merkintä ei muuten heijastele sitä, että olisin tympääntynyt Madonna-hypettämiseen, kävin itsekin tutustumassa keikkaan Lauttasaaren niemenkärjestä. Sinne äänikin kuului mukavasti, joskaan välispiikit eivät oikein hyvin erottuneet. Itse Madonnan näkeminen olisi vaatinut kaukoputkea, jollaisen moni olikin kaapeista mukaansa kaivellut. Vartti kirjoitti uutisenkin Lauttasaaren yleisöstä, ja jutun kuva on otettu aivan niiltä kulmilta missä itsekin seisoskelin ja loppukeikan istuin. Nyt keikan jälkeen olen innostunut kuuntelemaan Madonnan biisejäkin oikein urakalla.

Tämän artikkelin on tuottanut PokerListings

Suomalaiset iltapäivälehdet ovat tunnettuja siitä, että niiden myyvät otsikot ovat usein kaukana todellisuudesta. Kauppahan se on mikä kannattaa ja mitä enemmän myytyjä lehtiä per päivä, sitä enemmän rahaa valuu iltapäivälehtien laariin. Iltapäivälehdet eivät suinkaan ole ainoita, jotka myyvät pelkillä otsikoilla. Trendi on levinnyt myös ns. sensaatiolehtiin ja jopa aikakauslehtiin. Otsikot houkuttelevat kuluttajia ostamaan lehden ja lukemaan mitä ehkä hieman salaperäisellä ja kohahduttavalla otsikolla on takanaan.

Valitettavasti kyseinen trendi on levinnyt myös netin puolelle. Kävijäklikkauksista elelevät nettisivustot rakentavat otsikoita, joita uteliaat ihmiset käyvät klikkailemassa. Houkuttelevasta otsikosta huolimatta paljastuu varsin usein että otsikon takana ei ole juurikaan mitään, tai että otsikko on periaatteessa virheellinen.

Pokeri ja pokerinpelaajat ovat joutuneet tietenkin tämän vallitsevat trendin uhreiksi, kuten niin monet muutkin. Lööpit myyvät ja näinhän se on toiminut jo pidemmän aikaa. Kohuotsikot voivat pokerinpelaajien osalta olla esimerkiksi: ”Sahamies hävisi 500 000 euroa pokeripelissä!”. Okei, tuo voi olla tottakin, mutta usein samassa lehdessä ei mainita esimerkiksi sitä, että kuluneen vuoden aikana voittoa on tullut useampi miljoona ja edellisellä viikolla samainen Sahamies voitti 700 000 euron potin. Toki 700 000 euron potistakin olisi saanut mainion lööpin, mutta negatiivisuus myy paremmin.

Pokeri on erittäin mediaseksikäs laji. Itse pelissä kiehtovat suuret voitot ja periaatteessa jokaisen pelaajan mahdollisuudet menestyä. Voittojen suhde tappioihin on kuitenkin tavallisella pelaajalla varsin negatiivisväritteinen, sillä peräti 85% tavallisista pelaajista jää tappiolle. 15% kuitenkin ei jää, joten tuohon kärkikastiin pääseminen vaatii ankaraa ja pitkäkestoista työtä, jota todellakin työksi voidaan kutsua.

Parhaiden suomalaisten pokerinpelaajien edesottamuksia on varsin mukava seurata, mutta julkisuuden keilassa paistattelevien määrä on varsin pieni verrattuna suomalaisiin nettipelaajien määrään. Haaveita toki saa ja tulee olla, jokainen pokerinpelaajahan on varmasti joskus unelmoinut isoista rahoista jotka tuleva pokerinpeluulla ja vieläpä siinä kuningaslajissa eli Texas Hold’emissa.

Olet varmaan huomannut miten RAY mainostaa omaa netticasinoaan ja nettipokeriaan? RAY teki täydellisen takinkäännöksen muutama aika sitten, kun se ensin ilmoitti että nettipokeri ei tule RAY:n ohjelmaan. Ja tarinan loppu onkin kaikkien tiedossa. Pitkässä juoksussa kotimaiselle monopolipokerille ei mitä todennäköisemmin tule riittämään tarpeeksi asiakkaita, siitä pitävät huolen ulkomaisten pokerihuoneiden pokeribonukset mukaanlukien huomattavasti edullisemmat pelit, rekisteröitymisbonukset, talletusbonukset, isommat pelaajamäärät, ja lista jatkuu loputtomiin. RAY onkin myöntänyt jo että osallistujamäärät ovat olleet pettymys ja jatkotoimia harkitaan. Mielenkiintoista nähdä mikä se tai ne jatkotoimet ovat, tuleeko pokerin määrä mediassa kenties kasvamaan?

Kaikissa muissa maissa käyttäjän olisi jatkossa maksettava kolme euroa kuussa, jotta kappaleita voisi kuunnella sivuston kautta enemmänkin kuin 30 kappaleen ilmaiskokeilun verran. Muut sivuston toiminnot, kuten uuden musiikin suosittelu,  säilyvät edelleen maksuttomina.

Jos musiikkipalvelusta verkossa pitää maksaa, maksetaan luultavasti mielummin Spotifylle, jonka kautta haluamansa kappaleet kuulee usein yhdellä klikkauksella. Last.fm:ssä ei ilmaiseksi ole voinut suoraan kuunnella kuin pientä osaa kappaleista, ellei ole tyytynyt 30 sekunnin näytteeseen. Tietysti jos osaa etsiä oikeat, melko tiukasti rajatut radiokanavat, on voinut kuulla haluamansa kappaleen, mutta hieman hakuammuntaahan sellainen on ollut.

Itseäni tämä muutos hieman harmittaa: vasta viime kuussa löysin taas pitkästä aikaa Last.fm:n radiokanavat ja kuuntelinkin useampia. Last.fm:n soittimesta voi valita, haluaako kuunnella esimerkiksi tiettyä genreä, tai esimerkiksi jonkun käyttäjän musiikkikirjastoa. Varsinkin jälkimmäinen on toisinaan hauskaa, usein kun ihmisillä on oma persoonallinen musiikkimakunsa, on Last.fm:n kautta voinut hieman kuin vierailla jonkun levyhyllyllä. Mutta tuskinpa ihan tuosta hauskuudesta olen kuitenkaan valmis maksamaan.

Tällä viikolla Kaksplus on TNS Metrix -mittauksen kovin nousija, sivuston kävijämäärä kasvoi viime viikolla 265,6 prosentilla. Tissit saattoivat ratkaista myös iltapäivälehtien välisen kävijämäärätaistelun: Iltalehti nousi pitkästä aikaa mittauksessa ykkössijalle, Ilta-Sanomien pudotessa toiseksi.

Lisäys: Aamulehtikin näyttää haluavan osansa tissikävijöistä, iltapäivällä julkaistu, “Tissiparaati räjäytti Kaksplussan verkkolehden kävijämäärät” -otsikoitu juttu on tietysti sekin noussut ykköseksi Amppareissa. Aamulehden mukaan Kaksplus on jo lukinnut tissiesittelykeskustelun lopullisesti, joten Kaksplussan kävijäpomppaus jäisi lyhytaikaiseksi.

Aamulehti luettelee myös tissiparaatin ohittaneen kävijämäärissä mm. Taloussanomien ja Oikotien saitit. Se tosin jää mainitsematta, että tissit kiinnostivat myös kolme kertaa suurempaa kävijämäärää kuin Aamulehden omat sivut.

Lisäys 2: Kun nyt tähän aihepiiriin on jo joka tapauksessa päästy tai päädytty, voikin jatkaa vielä mainitsemalla uusisuomi.fi:n uutisesta, jossa kerrotaan Suomen kenties tunnetuimman bloggaajan, Sadasta naisestaan tutun Teppo M:n solmineen blogistaan elokuvadiilin Markus Selinin kanssa. Teppo kertoo, ettei suostunut ehdotukseen videoida akteja salaa, mutta avasi erillisen, tunnetuksi tulleen bloginsa näistä raportoimiseen. Markus Selin kertoo samalla innoissaan, ettei tällaista leffaa ei ole Suomessa tehty koskaan ennen, ja että aihe on erittäin kuvallinen ja herkullinen.

Jonkun ehkä pitäisi kertoa Markus-sedälle sellainen pieni salaisuus, että Suomessa on kyllä tehty pornoelokuvia jo aikaisemminkin, ainakin jos isojen poikien kertomia juttuja uskotaan.

Joskin jos elokuva tosiaan mukailee blogin juonta, lienee sen pääjuonena esittää yhdessä elokuvassa sata panoa. Aika vauhtia saa pitää, parin tunnin elokuvassa päästään siis itse asiaan melkein joka minuutti. Selin saattaakin olla oikeassa sanoessaan, että tällaista Suomessa ei ole tehty vielä koskaan aikaisemmin.

Tänään oli taas hyvää aikaa syventyä paperimediaan bussimatkalla Helsingistä Mikkeliin. Lauantain Hesaria silmäillessä huomio kiinnittyi jonkinlaiseen koulu-uutiseen, ihan kuin siellä joku lapsi olisi kertonut koulun alkamisesta, keskellä kesää. Hämmästytti, oli luettava tarkemmin. Selvisikin ettei koulu oikeasti ollut alkanut, mutta joku lapsi oli kaiketi sattunut näkemään unta jostain kouluasioista, ja tästä kerrottiin Hesarin kotimaasivuilla. Tarkemmin luettuna selvisi vielä, että Hesarin kotimaasivuilla on oikein moniosainen, jatkuva juttusarja, jossa toimittaja matkustaa ympäri Suomea ja kyselee satunnaisilta ihmisiltä, minkälaista unta nämä ovat nähneet. Ja sitten tästä unesta kerrotaan Hesarin sivuilla.

Siis tämän saman Hesarin sivuilla, joka vasta viime keväänä hieman pettyneeseen sävyyn uutisoi, kuinka netissä olevat blogit ovatkin enimmäkseen viihdehuttua ja ihmisten jaarittelua omista elämistään tiukan tee se itse -journalismin sijaan. Ehkä Hesari haluaa näin kertoa, että voitte jo lopettaa sen netissä unistanne jaarittelemisen, kun mehän hoidamme sen teidän puolestanne.

Joku voisi jo kysyä, että eikö nyt mitään muuta kirjoitettavaa ole? Varmaan olisi, mutta kesähän on tunnetusti tämäntapaisten hassujen uutisten sesonkiaikaa, ja hassujen uutisten perinteestä on syytä pitää kiinni. Jäänkin odottamaan Hesarilta uusia “haastatellaan jotain tyyppiä jostain sen viimeksi tekemästä asiasta” -juttusarjoja. Seuraavaksi Hesarin toimittaja voisi matkustella ympäri Suomea kyselemässä satunnaisilta ihmisiltä esimerkiksi, että mitä nämä ovat viimeksi syöneet. Ja tälle loogisena jatkumona voisi seuraavassa juttusarjassa tiedustella, että milloinkas sitä käytiin viimeksi huussissa, ja tulikos sitä sitten käytyä isommilla vai pienemmillä jutuilla.