Olivatko nämä jälleen netti- ja somevaalit? Osittain. Katsotaan, miltä vaalitulos näyttäisi Aamulehden uutiskommenttien perusteella, kun olen taas lukenut niistä joulu- ja tammikuussa työkseni erittäin suuren osan.

Kommenttianalyysin perusteella Väyrynen oli vahvin, aivan perässään Soini ja Haavisto. Niinistön kannattajat loistivat täysin poissaolollaan, häntä kannatettiin vähemmän kuin Essayahia. Haaviston menestyksessä verkkokampanjoinnilla oli merkittävin rooli. Hän pystyi samaan, mihin perussuomalaiset, vaikkakin verkon areenat ovat näillä kahdella taholla aivan erilaiset. Kun perussuomalaiset löytyvät kannattajansa keskustelupalstoilta ja uutisten kommenttiosioista, Haaviston ja vihreiden kannattajat ovat aktiivisina Facebookissa ja tekevät tyylikkäitä, hipsterimakuun meneviä nettisivuja.

Vaalin tulos saisi olla myös oppitunti niille median edustajille, jotka menevät lukemaan oman tai jonkin muun median keskustelupalstaa, ja ajattelevat sen jälkeen kuunnelleensa kansan ääntä. Sen kansan äänellä Niinistöä ei olisi äänestetty juuri lainkaan.

Olivatko nämä ei-vaalit? Varmasti. Väyrynen, Soini ja Haavisto ovat jokainen suurten “ei ikimaailmassa sitä”-tunteiden herättäjiä, kuten myös Lipponen. Tämä, ja tästä varmasti osin seurannut taktikointi vaikutti varsinkin Haaviston ja Väyrysen sijoituksiin.

Presidentinvaaleissa jatkui viime vuosina voimistunut yhteenotto arvoista: vapaamielisistä ja konservatiivisista. Tällä rintamalla perussuomalaiset on perinteisesti ottanut yhteen vihreiden ja sittemmin myös uudistuneen vasemmistoliiton kanssa, rkp:n kiilatessa apajille. Biaudetin ja Arhinmäen kampanjassa näkyi viitteitä yrityksestä ottaa arvot lyömäaseeksi, kun nämä hyökkäsivät Soinia ja perussuomalaisten maahanmuuttokriitikoita vastaan. Tämä taktiikka ei toiminut, eikä se ansaitsekaan toimia, koska koko kansan on koettava presidentti omakseen.

Kun ehdokas lyttää kolmanneksi suurimman eduskuntapuolueen (ps.), lähdetään silloin hajoittamaan yhtenäisyyttä. Tämä varmasti selittää osaltaan Haaviston menestystä: hän oli aidosti rakentamassa rohkeasti keskustelua kaikkiin suuntiin. Ja konservatiivista linjaa edusti nyt Väyrynen, joka työnsi vaisusti kampanjoineen Soinin sivuraiteelle. Näissä vaaleissa oli mielenkiintoista myös se, että Soini joutui pitkästä aikaa puhumaan tappiomielialalla. Kun Ylen lähetyksessä Väyryseltä kysyttiin, että kannattiko lähteä kampanjaan, olisi kysymys kannattanut suunnata pikemminkin Soinille. Nyt Soini joutui itselleen epämiellyttävään valoon, kun hänen kannatustaan verrattiin perussuomalaisten kannatukseen. Samalla Soinin kannatus tuotti oman suunnan politiikalle tappion, kun Väyrynen ei päässyt toiselle kierrokselle.

Entä olivatko nämä kamalasti nimitetyt “vastajytkyvaalit”, joissa suvaitsevaisto kokosi itsensä ja näytti voimansa perussuomalaisille? Hieman, mutta tätä osuutta on liioiteltu. Vastajytkystä puhuttaessa unohdetaan se, että maalla on jo 12 vuotta ollut presidenttinä arvoiltaan hyvin liberaali nainen. Sitä ennen presidenttinä on ollut mies, joka sittemmin on palkittu Nobelin rauhanpalkinnolla. Vastajytkyn sijaan Haavisto nähtiin jatkumona aiemmille presidenteille: tunnustetusti sovitteleva, kansainvälinen rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. Haaviston leiristä onkin kuulunut jupinaa tätä vastajytky-nimikettä kohtaan.

Väyrystä käy kovin sääliksi, vaikka Väyrynen tekikin vaaleissa oman jytkynsä. Huomasin, etten ole myöskään ainoa joka koki surua nähdessään Väyrysen ilmeen tappion hetkillä. Luultavasti 70-luvulta asti elätelty unelma meni taas pirstaleiksi. Väyrynen taisteli äänistään kovemmin kuin kukaan ehdokkaista, nousi pohjalta kolmanneksi. Mutta keskusta sai taas siipeensä perussuomalaisten, eli Soinin takia. Soini jäi kauas kärjestä, mutta ilman Soinin ehdokkuutta Väyrynen olisi todennäköisesti mennyt Haaviston ohi, kerätessään perussuomalaisten ja keskustalaistan eu-kriittisten ja nykymenoon kyllästyneiden äänet. Soini pysyi piikkinä keskustan lihassa.

Mutta vaalituloksen myötä Väyrysestä tulee paha piikki perussuomalaisten kylkeen. Tämä Ylen kuntakartta kertoo vaalituloksesta paljon: Väyrynen olisi ollut puolen Suomen presidentti, ja Niinistö toisen. Haavisto loistaa poissaolollaan.Vaikkei Väyrynen toiselle kierrokselle yltänytkään, tulee Väyrysen nousu sotkemaan city-kepun kuvioita. Keskustan onkin nyt keksittävä, kuinka se pystyy pitämään ne kannattajansa, jotka Väyrynen sai otettua takaisin pääkaupunkiseudun Soinilta.

Vaaliennustukseni toiselle kierrokselle: Niinistö vie voiton, mutta Haavisto voi yltää jopa 40 prosentin kannatukseen. Perustelut: Ne, jotka ovat äänestäneet aiemmin Halosta, äänestävät todennäköisesti mielummin Haavistoa. Toinen peruste: Haaviston kannatus pysyy vähintään samalla tasolla, mutta äänestäjistä putoaa pois Väyrysen ja Soinin kannattajia, jotka jättävät kokonaan äänestämättä. Monille perussuomalaisten protestiäänestäjille kumpikaan ehdokas ei kelpaa. Porvaritausta taas nakertaa Niinistön suosiota. Kansainväliset pankkiirit eivät näinä aikoina ole oikein kovassa kurssissa. Uskon, että varsin moni haluaakin äänestää porvaria vastaan. Tosin moni varmasti haluaa äänestää myös vihreää homoa vastaan. Kakkoskierroksesta voikin tulla entistäkin kiivaampi ei-vaali.

Mediaa voi haukkua vaalien osalta siitä, että lukuisat tiedotusvälineet julkistivat ennen vaaleja galluppeja, joissa oli mukana 30 prosentin osuus epävarmoja äänestäjiä. Jos näitä galluppeja väkertäneet nyt katsoivat vaalitulosta, he toivottavasti huomasivat, ettei siellä eroteltu mitään 30 prosentin mustaa aukkoa. Sen sijaan kaikki ehdokkaat saivat kilvan kehua, että heidän kannatuksensa on suurempi kuin gallupeissa, mitä se tietysti onkin kun tuo 30 prosentin tyhjiö on tipautettu tuloksista pois. Niinistö tätä aiheellisesti kritisoikin jo vaali-iltana.

Uutisia ja analyysiä vaaleista:

- HS: Väyrynen harmissaan tappiosta, HS:n analyysi, Lipponen lähtee politiikasta.

- Aamulehti: Mistä Haaviston jytkyssä oli kyse, neljän mysteerin kakkoskierros.

- Savon Sanomat: Ottaako kansa Haaviston Halosen ottopojaksi?

- Yle: Väyrynen: Päivääkään en antaisi pois.

- James Hirvisaari : En olisi ikinä uskonut, että joskus äänestäisin vihreää homoa, mutta siltä se ainakin nyt tällä hetkellä näyttää. Iltalehti.

Maakuntalehti Ilkalla oli oletettavasti hyvä asema tapauksen uutisointiin, ja aluksi Ilkka taisikin saada uutta tietoa ensimmäisenä ulos, joskin Ilkka väitti ampujaa heti alkuunsa kuolleeksi jonkin lähteen perusteella. Yhden jälkeen lehden nettisivu oli jatkuvasti jumissa eikä uutisia sivulla päivitettävän puoleentoista tuntiin lainkaan. Ehkei lehdestä enää itsekään päästy omalle nettisaitille, tai sitten ei ehkä ehditty. Nettisivusta ei näytetty saavan myöskään minkäänlaista kevyempää versiota ulos, jotta sivu olisi pysynyt pystyssä. Ilkan pääuutinen ampumisesta.

Ilkka kertoi yhden aikoihin, että ammuskelussa olisi loukkaantunut kymmeniä ja kuollut useita, mutta loukkaantuneiden määrä osoittautui myöhemmin paljon pienemmäksi. Yle kirjoitti ampujasta kello 12:57: “Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitajapiirin johtajaylilääkäri kertoo, että Kauhajoella ammuskellut nuorukainen olisi surmannut itsensä välikohtauksen jälkeen. Uutistoimisto AFP kertoo kuitenkin poliisin pidättäneen hänet.” Ylekin siteerasi Ilkan arviota kymmenistä loukkaantuneista, Ilta-Sanomat väitti samoin ennen yhtä loukkaantuneita olevan kymmenen omien lähteidensä perusteella.

Iltalehti kevensi ulkoasuaan nopeasti ja mainoksetkin kaikkosivat. Yhden aikoihin IL mainosti etusivulla yli tunnin, kuinka ruumiita kannetaan ulos koulusta, muttei tästä taidettu missään jutussa suuremmin kertoa. Jos etusivun päivitys uutistoimitukselta välillä hieman tökki, oli IL:n markkinointiosasto ainakin rivakkana: jo puoli kahden aikoihin IL mainosti Google-haun Kauhajoki -yhteydessä tekstimainoksella uutisia ampumavälikohtauksesta. Myöhemmin Maikkari mainosti myös saman haun yhteydessä, nyt mainokset näyttävät kaikonneen.

Ilta-Sanomissakin netin ulkoasua kevennettiin, uutisia saatiin nopeasti julki (ensimmäinen kello 11:12) kuten Iltalehdessäkin eikä nettisaitti ainakaan itselläni kaatunut. Ehkä kaistaa lainattiin Taloussanomilta, joka siirtyi iltapäivällä näkymään pelkkänä tekstiversiona. Yleisesti iltapäivälehdet tuntuivat johtavan uutisoimista ja kertovan asiat ensimmäisinä Ylen kanssa. Iltapäivälehdet ja HS ehtivät julistaa ampujan kuolleeksi Ilkan tietojen perusteella noin tunniksi, kunnes tämä saatiin taas uutisissakin uudestaan henkiin yhden jälkeen. Iltalehti spekuloi lähteen perusteella mm. koulun räjäyttämistä. Iltalehti otsikoi kello 11:27 seuraavasti: “Koulussa sisällä oleva: “Mustiin pukeutunut henkilö ammuskellut”", mutta juttu on sittemmin poistettu verkosta. Hetkeä myöhemmin IL on jo julkaissut uusia havaintoja paikalta.

Hesari näytti jääneen uutisoinnissa aluksi statistin rooliin, pari ensimmäistä tuntia päiviteltiin yhtä uutista STT:n ja Ylen tiedoilla, ja se ensimmäinen juttukin ilmaantui vasta vajaa puoli tuntia IS:n jälkeen. Ennen kahta HS tiesi kertoa, kuinka “Ampujaksi epäilty asui yksin kissansa kanssa“. Mistä tosin jää mietityttämään, kuinka paljon ampujan kissalla nyt on tämän asian kannalta merkitystä. Puoli kolmelta Kauhajoelle oli jo saatu HS:n toimittaja, joka hesarimaiseen tyyliin kuvaili katuja “kuolleen tyhjiksi” ja kertoi myös, että koulussa ollut tulipalo olisi johtunut liesien jäämisestä päälle jossain luokassa. Myöhemmin tuo tieto tulipalon syystä näyttää HS:n uutisesta kaikonneen. Illemmalla Hesarissakin on päästy vauhtiin ja saatu Kauhajoelle lisää väkeä kuvailemaan tunnelmia.

Paperilehdessä HS aikoo noteerata Kauhajoen Jokelaa suuremmaksi onnettomuudeksi, päätoimittaja kertoo blogissaan ettei huomisen HS:n kannessa ole mainoksia. Jokelaa seuranneena päivänä HS:n kannessa oli iso H&M:n mainos.

Uusisuomi.fi näyttää enimmäkseen keskittyneen uutisten kopiointiin (esimerkki), tai siis siteeraamiseen varsinkin Ylen radiolähetyksistä ja Maikkarilta. Omia uutisia ei juurikaan ole, mutta kun uutinen kopioidaan jostain muualta ja julkaistaan tarpeeksi nopeasti, saadaan näin Ampparit.com -kävijöitä haalittua omalle sivulle. Varsinkin jos uutinen kopioidaan muusta lähteestä kuin toisen median nettisivulta, kuten Ylen radiolähetyksestä. Uusisuomi.fi näyttääkin ottaneen kaiken mainostuottoilon irti ampumauutisten tuomista lisäkävijöistä: sivuilla olivat iltapäivällä kaikki tavanomaiset mainokset ja toisinaan ilmaantui sivun sisällön hetkeksi peittävä iso Soneran mainoskin näytölle. Lisäkävijöitä ilmeisesti saatiinkin kun US:n sivut takkuilivat iltapäivällä. US:n uutinen ampujan videon katoamisesta Youtubesta.

Yle vaikuttaa hoitaneen uutisoinnin todenmukaisesti ja nopeasti, missä lienee suuresti auttanut Ylen Pohjanmaan radio. Kuuntelin Pohjanmaan radion suoraa lähetystä netistä, ja uutta tietoa tuli nopeasti ja asiallisesti. Lähetys toimi ongelmitta kuten Ylen nettisivut muutenkin. Jossain ehdittiin jo kitistä miten Yle on tuhlannut liikaa rahaa palvelimiinsa, mutta jonkun viestimenhän se on toimittava silloinkin, kun kävijöitä on todella paljon. Yle myös välittää hätäkeskusten tiedotteita nettisivuillaan. Ylen ohella Kaleva tuntuu myös uutisoineen tapahtumista asiallisesti ja melko kattavasti, STT:tä suuresti hyödyntäen. Kaleva huhusi päivällä tekijää oululaiseksi ja kaivoi nopeasti tekijän profiilin Irc-galleriasta.

Ei näin -henkisiä uutisia

-Aamulehti.fi: “Katso Kauhajoen ammuskelun mieleenpainuvimmat kuvat galleriassa.
Kauhajoen tragediasta on otettu lukemattomia uutiskuvia, jotka varmasti syöpyvät suomalaisten mieliin. Katso ammuskeluun liittyviä koskettavia kuvia galleriassa.” Kaikkien mieliin varmasti syöpyykin kuva vaikkapa palomiehen selästä jossain päin Kauhajokea.

-Keskisuomalainen: Pappikin murtui itkuun. Lähestyy mautonta itkemisellä mässäilyä, menty kuvaamaan surevia nuoria kirkkoon asti. Tämä itkujournalismi päässee keskiviikkona kunnolla vauhtiin.

Miksi muuten puhutaan ampumavälikohtauksesta? Välikohtauksesta tulee mieleen joku vähän riitaa vakavampi asia, ja ampumavälikohtauksesta voidaan puhua silloinkin kun joku kiukuissaan vähän poksauttaa pyssyllä ilmaan. Joukkomurha on ruma sana, mutta tässä tapauksessa todenmukaisempi. Suomessa on kuluneen vuoden aikana tehty kaksi joukkomurhaa.

Itse huomasin uutisen ensimmäistä kertaa haukatessani juustohampurilaista ja lukiessani samalla kännykästä HS:n tekstiuutisia ennen puoltapäivää.

Aiheesta muualla:
- Jaiku-keskustelu: Taas ammutaan
- BBC: Finnish college gunman kills 10
- Bloomberg.com: Finnish Student Kills 10 at College, Commits Suicide
- AP:n uutinen
- Murha.info -keskustelu
- Kuvakaappaus ampujan profiilisivusta Irc-galleriassa

Maikkarin uutiset oli nostanut esille blogijutun Directan 020300200 -hakupalvelusta, ilmeisesti saman blogin aiemman merkinnän edesautettua asian julkituloa merkittävästi. Lyhyesti ilmaistuna Directa rahastaa jokaiselta 020300200 -palvelussa tietojensa esittämisestä sopineelta yritykseltä 0,29 senttiä, kun yrityksen tiedot näkyvät jossain hakutulosten listassa 020300200 -nettisivulla (ja kuka oikeasti on nimennyt jonkun hakupalvelun tuollaiseksi pitkäksi numerohirvitykseksi?). Tätä Directa nimittää kontaktiksi, vaikka mitään todellista kontaktia kuluttajan ja maksavan yrityksen välillä ei siis todennäköisesti synny. Jos Google toimisi samalla tavalla, se laskuttaisi 0,29 senttiä jokaiselta yritykseltä, jonka tiedot näkyvät vaikkapa tässä blogissa olevissa mainoksissa. Käytännössähän Google laskuttaa yleensä vain, jos joku päätyy sen mainosten kautta yritysten nettisivuille. Lisäksi firma näyttää teettävänsä sopimukset vuoden määräajalle ja jonkinlaisella minimilaskutuksella, jolloin ymmärtääkseni Directa laskuttaa hakemistoon tietonsa tilanneelta yritykseltä vuosittain monta sataa euroa, vaikka välttämättä tämä ei tuo yritykselle ainuttakaan asiakasta.

Directalla on selvästikin osattu varustautua pikku vastoinkäymisiin, kun blogikirjoittajaa on lähestytty juristin välityksellä. Kiinnostavasti yrityksen toimintaa kritisoineita kirjoituksia on blogin mukaan myös poistettu ainakin Helsingin Sanomien, Suomi24:n ja 02.fi:n keskusteluista. Suuret yritykset siis ovat valmiita sensuroimaan ja poistamaan keskustelujaan sen kummemmin asiaan perehtymättä heti, jos joku asiasta tarpeeksi vakuuttavasti heitä lähestyy.

Taas täytyy muuten hämmästellä, miten ihmiset ja yrityksetkin jaksavat helpon rahan perässä tehdä ihan mitä tahansa. Pitäisiköhän munkin perustaa tänne sivuilleni tuollainen yrityshakemisto, nyt kun domainkin on oma? Osoitteeseen viima.net/yritykset tai vaikkapa viima.net/loistoyritykset voisi listata koko joukot eri alojen yritysten nimiä, ja sitten ryhtyä soittelemaan ko. yrityksiä läpi ja tarjoamaan niille tällaisia samantapaisia hakemistodiilejä kuin Directa, vaikka seuraavasti:

“No se on täältä viima.netistä hei, soitellaan ihan tämmöisellä liikeasialla. Tiesitkös kuule, että tuolla internetissä on sellaisia hakukoneita, ja ihmisetki on siellä nykyisin? Se on sitä tulevaisuutta nyt. Meillä on siellä tällainen loistava yrityshakemisto, on eri yritysten nimiä listassa. Tekin ootte jo siellä, oottehan te niin hyvä yritys, tiiätteks. Mutta niin, teiltä ei siellä ole vielä puhelinnumeroa, sähköpostiosoitetta eikä kotisivun osoitettakaan. Kannattais olla, se on tätä nykyaikaa että ihmiset netissä selailee listoja yrityksistä, soittelee niihin ja sitten ostaa niiltä kaikkia kivoja palveluita ja rahaa senkun tulee. Jospa me laitettaiskin nyt tän teidänkin yrityksen kaikki tiedot tänne meidän upeaan yrityshakemistoon, mitäs luulet? Ihan ilmaseks voidaan ne sinne laittaa, ei tarvii maksaa kun siitä, kun joku sattuu ottaa kontaktin haussa teidän yritykseen, eli teidän tiedot näkyy silleen nettisivujen listassa. Meillä on muuten tää taksakin halvempi kuin noilla muilla, vaan 20 senttiä per hakuosuma. Ja oikeestaan kun te ootte niin hyvä yritys, voidaan teille antaa tää diili vain 19 sentillä/hakutulos. Sit tää soppari on silleen vuoden määräaikainen kerrallaan ja kuukausittainen laskutuksen alaraja on 29 euroo. Eiks pistetä tulemaan? Haloo?”

Uudistuksessa on näemmä tehty myös perinteinen moka, eli poistettu koko vanha sivusto, jolloin vanhat linkit uutisiin tai edes osastojen sivuille (esim. entinen Pirkanmaa) eivät enää toimi. Ennen muinoin olisin ollut tästä vanhan sisällön hukkaamisesta ja linkkieni rikkoutumisesta harmissani, mutta nykyisen sisältötulvan aikana moisesta on tullut henkkohtaisesti yhdentekevää. Eikä siellä Aamulehden sivuilla mitään itselleni kovinkaan tärkeää asiaa kai olisi ollut kuitenkaan.

Lehden verkkoliiketaloudellisesta näkökulmasta tuo kuitenkin on huono ratkaisu, koska sisältöä hävittämällä menetetään Googlesta tulevia kävijöitä ja hankaloitetaan kirjanmerkeistä saapuvien kävijöiden selailua.

Aamulehti tarjoaa myös mahdollisuutta blogin pitämiseen, alustaksi on valikoitunut itselleni varsin tuntematon Ning. Melkein ehdin jo kehua Aamulehteä ensimmäiseksi isommaksi blogialustaa tarjoavaksi perinteiseksi mediaksi, mutta Taloussanomat ja Kauppalehtihän ovat jo tarjonneet vastaavaa palvelua pitemmän tovin.

Ningin käyttäjänä Aamulehti kuitenkin lienee ensimmäinen isompi suomalaismedia. Palvelun säännöissä Aamulehti korostaakin selvästi, että palveluun rekisteröityessään käyttäjä sitoutuu Ning.comiin, eikä itse Aamulehteen. Ningin alle ovat muuttaneet näemmä myös Aamulehden aiemmat blogikirjoittajat, kuten muun muassa törröttävistä rinnoista häiriintyvä rautakansleri Kalervo Kummola.

Omaa Aamulehden lukemistani uudistus toistaiseksi vähentää, koska myös osastokohtaiset RSS-syötteet menivät rikki. STT:n sähkeitä ja urheilua tuuppaava, vain kymmenen uutista näyttävä syöte on Firefoxin lukijaa käytettäessä yhtä tyhjän kanssa.

Päivitys myöhemmin: AL näyttää kuitenkin palanneen takaisin aiempaan sivustoversioon, joka poikkeaa muista Alman verkkolehdistä.

Alppilassa on ilmeisesti ryöstetty paikallinen aseistamo. Paikalla on parhaillaan useita poliisin yksiköitä selvittämässä tilannetta. Tilanne alkoi iltapäivällä kolmen jälkeen, jolloin silminnäkijähavaintojen mukaan paikalle saapuivat ensin poliisin ja vartiointiliikkeen partiot. Tällöin ryöstäjä oli tiettävästi jo paennut paikalta.

Poliisi on ollut aseistamon edustalla selvittämässä tapahtunutta lähes parin tunnin ajan useamman partion voimin. Poliisi on myös tiedustellut silminnäkijöitä läheisiltä työpaikoilta. Tiedustelun yhteydessä poliisi olisi tiettävästi kertonut liikkeestä ryöstetyn useita aseita. Poliisi on myös silminnäkijähavaintojen mukaan kerännyt aseistamosta jalanjälki- ja sormenjälkitunnisteita.

Itselläni ei valitettavasti ole aikaa selvittää asiaa tarkemmin, koska olen aivan pikapuoliin kiiruhtamassa Joensuun junaan. Jätin asiasta uutisvinkin HS.fi:lle, joka toivottavasti selvittää tapahtunutta tarkemmin.

Edit. HS:stä soitettiin tänne, valitettavasti en osannut kovin tarkkoja lisätietoja antaa, Ryöstäjä on kuitenkin saatu kiinni. HS:n uutinen aiheesta.

Tiistaina odottelin, josko tuohon olisi joku muukin taho tarttunut, mutta en huomannut yhtäkään uutista aiheesta. Tietysti varsinkin kaikkien maakuntalehtien kirjoittelua on hankala seurata, mutta isommissa medioissa ei asiasta ainakaan verkossa kirjoitettu. Tänään Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen oli sattunut lukemaan Kemppisen julkaiseman tekstin, ja pahoittelee STT:n uutisessa, ettei sitä ollut toimitettu JSN:lle. Hyvärinen sanoo myös yksipuolisessa, nimettömässä aineistossa olevan mukana mediavihamielisyyttä. Tosin aineistossahan taisi olla nimet, mutta niitä vain ei ole julkaistu. Tunnetustihan kaiken netissä esitetyn kritiikin voi helposti kuitata anonyymien huuteluna, kuten tämänkin blogin tarvittaessa voisi, ainakin toistaiseksi. Ja jos nuoret eivät syytöksiään nimien kanssa yksilöi, niin eivätpä muuten ole asiasta uutisoineet toimittajatkaan asiaa nimellisinä kommentoineet, vaan äänessä ovat olleet lähinnä päätoimittajat.

Raskaimmat syytökset kohdistuivat 7 päivää -lehteen, jonka toimittaja yritti surunvalitteluja viemällä päästä haastattelemaan menehtyneen pojan perhettä. Lisäksi Seiskan toimittaja soitti ammuskelussa kuolleen terveydenhoitajan lapselle, kun tämä oli vasta muutamaa tuntia aiemmin kuullut äitinsä kuolemasta.

Seiskan päätoimittaja kiisti ensin syytökset STT:lle, esim. Aamulehden sivuilla kerrotaan edelleen, kuinka “7 päivää -lehden päätoimittajan Marko Petäjäjärven mukaan lehden toimittajat käyttäytyivät asiallisesti.” Sama kiistäminen julkaistiin myös Kalevan sivuilla STT:n uutisessa. Mutta sittemmin päätoimittaja päättikin myöntää molemmat tapaukset pääpiireissään (STT:n päivitetty uutinen). Samassa uutisessa HS:n päätoimittaja myöntää lehden soitelleen oppilaalle piiritystilanteen vielä ollessa käynnissä ja pahoittelee asiaa. Keskustelun salakuuntelemista HS ei myönnä, koska tilanteessa mukana ollut toimittaja on sanonut kertoneensa ammatistaan.

Iltalehti näyttää julkaisseen STT:n uutisen aiheesta, mutta Ilta-Sanomissa aihe kiistetään sitkeästi: STT:n uutinen pääsi iltapäivällä julki ja siihen on Amppareissakin linkki, mutta juttu on poistettu lehden sivuilta eikä sitä uutislistassakaan näy. Haakanan blogin kommenteissa keskustellaan myös aiheesta.

Kemppisen julkaisema viesti antaa samalla tuntumaa siihen, kuinka laajan yleisön blogissa julkaistu, selkeästi yleistäkin kiinnostusta omaava paljastus voi kerätä, jos suuremmat mediat eivät aiheesta uutisoi. Merkintä on maanantaina linkitetty useille keskustelupalstoille ja Uusisuomi.fi:n uutisen loppuun. Maanantaina Kemppisen kävijämäärä näyttää kolminkertaistuneen ja eilen tuplaantuneen, käyntejä blogissa näyttäisi kertyneen 3000-4000 tavanomaista päivää enemmän. Vaikka se blogien kävijämittakaavassa onkin paljon, eivät blogit ja keskustelupalstat silti näytä yksinään kykenevän keräämään merkittävän suuria yleisöjä tällaisellekaan aiheelle, vaan molemmat ovat yleisömääriensä puolesta jos nyt eivät aivan näpertelyä, niin melko pienessä mittakaavassa kuitenkin. Samalla vahvistuu käsitys suomalaisen blogikentän keskittymisestä lähinnä omiin harrastuksiin ja oman harrastusta käsittelevien blogien lukemiseen, isompia kävijämääriä keräävien yhteiskunnallisten blogien puuttuessa.