Mitä? Timo-Pekka Heima kirjoittaa blogeista, mediasta, netistä ja niiden vierestäkin. Olen pitkän (ja viipyilevän) linjan bloggaaja ja tiedotusopin opiskelija. Alla linkkejä muihin blogeihini ja nettiaktiviteetteihin.
|
Moni asia jäi taas helmikuun aikana “bloggaan tästä sitten joskus” -asteelle. Koska olen jo joutunut toteamaan, että tuo “joskus” tarkoittaa yleensä käytännössä samaa kuin “ei koskaan”, kokoan nyt (sunnuntai-iltana) edes joitain poimintoja menneeltä kuulta, vielä menneen kuun puolelle.
Poliisin nettisivujen sensurointilistoista nousi kuun lopulla näkyvä keskustelu, jossa poliisikin joutui myöntämään, että suodatuslistalla on sinne kuulumattomia sivuja. Sensuroinnin vastustajat aikovat osoittaa mieltään Helsingissä tiistaina 4.3.2008, kerrotaan sensuuri.info-sivulla. Saatan käydä seuraamassa mielenosoitusta, ja samalla testata suoraa blogiraportointia paikan päältä.
Iltapäivälehdistö onnistui taas ärsyttämään. Keltaisen lehdistön mielestä kansa raivostui homo-Marskista, vaikka ainakaan minä en raivostunut, eikä raivostunut Saara, eivätkä Saaran kommentoijatkaan. Emmekö me ole kansaa?
Kummasti se iltapäivälehtien nostattama kansan raivostuminenkin tuntuu laantuneen, kun kansalle selvisi kohun kumpuavan fantasia-satuelokuvasta, joiden suhde todellisuuteen on tunnetusti melko löyhä. Homo-Marskin kanssa kohulööpeissä kilpaili Harri Olli, onhan se nyt kohun arvoinen asia jos nuori mies juo punaviiniä, kiroilee, hyppää mäestä ja harrastaa kenties vielä seksiäkin. Hyvänen aika sentään, mihin tämä maailma onkaan menossa?
Mutta ainakin Olli lienee viisastunut median suhteen: jatkossa ei kannata sanoa mitään mihinkään. Hieman helpommalla varmaan selviää, jos vetäisee kuulokkeet päähänsä ja jättää tyynesti toimittajalaumat omaan arvoonsa. Mutta tietysti siitäkin nousee kohu mäkihyppääjän ylimielisyydestä. Saman mediaopetuksen saivat nähtävästi myös Filmihullu-lehden toimittajat, joita haastateltiin Nyt-liitteeseen. Filmihullulaisten mielestä Nyt-liitteen toimittaja oli poiminut juttuunsa aivan vääriä kohtia ja saattanut heidät naurunalaiseksi.
Muita blogihavaintoja. Oi ihana turhamaisuus: Minne menet, suomalainen muotilehti? Muotibloggaaja pohtii Trendin tilauksesta luopumista ja muotiblogien vaikutusta lehtien lukemiseen. Isommat kotimaiset mediatkin ovat löytäneet muotiblogit ja vertaavat bloggaajia ruotsin muotibloggaajakuuluisuuteen Ebba von Sydowiin, joka kuitenkin on kotimaisten bloggaajien mielestä jo aivan out. Aiheesta myös Innovaatioiden kaupallistaminen -blogissa: Muotibloggaajat vetävät lukijoita.
Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille: Hampaaton vahtikoira. Bloggaaja kanteli Iltalehden uutisoinnista Julkisen sanan neuvostolle. Riensikö neuvosto ojentamaan Iltalehteä nähtyään, miten lehti vääristeli Tanja Saarelan (nyk. Karpelan) sanomisia? Ei. JSN ei puuttunut asiaan, koska kantelija ei ollut jutussa asianosainen.
Kokeilen tässä merkinnässä molempien reunojen tasaamisesta luopumista, koska huomasin sen näyttävän RSS-lukijassa aika omituiselta. Tasaaminen vaati myös ylimääräistä koodien naputtelua, eikä ole ehkä luettavuuden kannalta paras ratkaisu. Mahdollisia vastalauseitakin tietysti kuunnellaan.
Kaikkea sitä ehtikin tapahtua sillä aikaa, kun olin päivällä muutaman tunnin ajan kuuntelemassa siviilipalveluspaikan tuloskatsausta menneeseen ja tulevaan vuoteen: Mikkeliin on rakennettu ydinvoimala, räjäytetty se, blogattu asiasta ja vielä informoitu tapahtuneesta kansalaisia, sähköpostilla. Oho. Ja joku taisi oikeasti vielä uskoakin tämän huonolla suomella kirjoitetun spämmiviestin sisällön, joka nousi näyttävästi useampiin uutisiin tänään iltapäivällä ja klikata viestissä ollutta viruslinkkiäkin.
Huijausviestissä pisti kovasti silmiin eräs kohta: “Sitäpaitsi paikalliset asukkaat lataavat blogiinsa räjähdyksen seurauksia ja uhrien ruumiita käsitteleviä valokuvia.” Roskapostittaja on kenties hivenen yliarvioinut mikkeliläisen kansalaismedian tilaa ja laajuutta. Jos tällaista tapahtuisi ja jossain Mikkeliä käsittelevässä blogissa asiasta pitäisi jonkun kirjoittaa tai julkaista kuvia, se olisi varmaankin ollut juuri tämä blogi.
Tosin viima-blogin toimituksellekin tämä olisi ollut varsin haasteellista, uutisoinnissa olisi nyt jouduttu tyytymään Helsingistä käsin harrastettavaan etäkansalaisjournalismiin. Ja jos ikkunan takana kohoaisi uhkaavannäköinen sienipilvi, saattaisi bloggaajankin mielessä olla jotain muuta kuin tapahtuman raportointi suorana internetissä.
Roskapostittaja on muuten ollut hieman ovela kertoessaan, että tieto tapahtumasta leviää nimenomaan blogeissa. Jos olisi puhuttu vaikka tv-uutisista tai sanomalehdistä, olisi kuka tahansa voinut heti katsoa asian todellisen laidan. Oikeiden blogien tietäminen taas on paljon hankalampaa ja vaatii vaivannäköä.
Mieleen voi jäädä myös aavistus, että ehkä jossain tosiaan kerrotaan näin, mutta en vain löydä sitä tietoa. Kekseliästä. Ja samalla myös arveluttavaa ja isompien medioiden asemaa edelleen pönkittävää. Tästähän voisi kehittää vaikka salaliittoteorioita.
Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen kehuu estoitta sanomalehden sivistävää vaikutusta sunnuntaisessa pääkirjoituksessaan, ja otsikossa kertoo tilaajien vieläpä komistuneenkin. Ilmeisesti lehti on löytänyt keinon houkutella nuoremman opiskelijaväenkin kestotilauksen pauloihin. Lehden keskustelupalstalla tosin arvellaan tilaajien lisääntymisen johtuvan uusille tilaajille suunnatuista alennustarjouksista, joiden ansiosta muutama kestotilaajakin kertoo sanoneensa lehden tilauksen irti, mutta tilanneensa sen pian uudestaan alennetulla hinnalla.
Laatikainen luonnollisesti myös harmittelee, miten verkossa julkaistaan paljon laadutonta sisältöä ja vahingollista aineistoa, jota kukaan ei valvo. Mutta onneksi sanomalehtien nettiin tuottama uutisaineisto on sen sijaan Laatikaisen mukaan luotettavaa, ja varmaan myös sanomalehden sivistäviä perinteitä tukevaa ja jatkavaa. Voisiko sitä sivistynyt maakuntalehden lukija pärjätäkään ilman vaikkapa Keskisuomalaisen verkkoversion uutista Anne-Mari Bergin alastonvideosta? Näyttää muuten olevan Keskisuomalaisen viihdeosaston kaikkien aikojen luetuin uutinen. Kuten näkyy, laadukas sisältö löytää lukijansa verkossakin.
Keskisuomalaisessa julkaistiin kuitenkin lauantaina kolumni, joka on ainakin lähdeaineistonsa puolesta aivan kärkiluokassa. Kännykkä- ja energiayhtiön imagokatastrofista kertovassa kolumnissa on nimittäin käytetty lähteenä tässä blogissa julkaistua merkintääni, jossa käsittelin Fortumin ilmastokampanjan varsin kummallista verkkomarkkinointia. Tämä muuten saattoi olla jopa ensimmäinen kerta, kun viima-blogia lainataan lähteenä suuremmassa mediassa. Kolumni oli muutenkin kiinnostavaa luettavaa, en aiemmin tiennytkään HeyDayn yhteyksistä Big Brother -ohjelmaan.
Samassa kolumnissa käsiteltiin myös Nokian marraskuista Kallasvuo sucks -tapausta. Tuolloinhan Nokian työntekijä oli huolehtimassa Helsingissä vallatun talon seinään maalatun, toimitusjohtaja Kallasvuon haisemisesta kertoneen stencil-maalauksen poistamisesta näkyviltä. Kallasvuo-asia on jäänyt nyppimään itseäni yhdestä syystä: tiesin siitä jo muutamaa päivää ennen kuin Hesari teki aiheesta uutisen. En kuitenkaan kirjoittanut asiasta ajoissa, vaan ajattelin käydä ensin kuvaamassa itse stencilin jäänteet paikan päällä ja kirjoittaa vasta sitten. Mutta HS ehti uutisoida asian tällä välin, ja niinpä jäi uutisvoitto Hesarista saamatta.
Oululainen Kaleva oli sunnuntaiksi tehnyt vilkaisun oululaiseen blogosfääriin. Kansalaisjournalismia ei Kalevakaan verkosta suuressa määrin löytänyt, mutta oululaista kuva- muoti- ja ruokabloggaamista sentään kehuttiin. Oikeassahan Kaleva vilkaisussaan on, lehtiuutisten kanssa edes jollain tasolla kilpailevaa kansalaisjournalismia näkee edelleen kovin vaatimattomasti. Itse mielelläni bloggaisin vaikka päivittäin uusista, tuoreista uutisaiheista, mutta mistäpä siihen löytyisi aikaa, aiheita, lähteitä ja vielä joku maksamaan näiden tuottamisesta ja muusta elämisestä aiheutuvat kulut?
[toimituksellinen huomio: tätä merkintää ei voi muokata jälkikäteen.]
Vaikken kovin harrastakaan kyselyitä, taidanpa vastata osittaisesti Blogilista-vitoseen kun muutenkin haamupäivityn yhtenään. Tein vähän muutoksia ulkoasuun, ja lisäsin saataville RSS-syötteen myös Feedburnerin kautta.
1. Mitä mieltä olet Blogilistasta?
Tarpeellinen palvelu, mutta kaipaan sen kehittymistä kyllä jo minäkin. Esimerkiksi paremmat avainsanoittelut ja mahdollisuus kontrolloida haamupäivittymisiään olisivat tarpeen.
2. Käytätkö blogilistaa Blogien seuraamiseen?
Nykyisin vain satunnaisesti, suurimman osan blogeista luen Googlen Readerin kautta. Aikaa säästyy, kun kaikille sivuille ei ole tarvetta erikseen klikata kuten Blogilistassa on. Joskin tällöin kommetteja tulee luettua vähemmän, mikä on hieman harmillista. Erikseen tulee käytyä lähinnä niissä blogeissa, joidta tietää niiden usein tulevan kommentoiduiksi.
4. Millaiseksi luulet Blogilistan tulevaisuuden muotoutuvan?
Varmaan kätevämmäksi käyttää, mutta samalla kaupallisemmaksi. Ainakaan en haluaisi, että Lista jatkossa syö itseensä uudet blogimerkinnät ja mahdollistaa niiden kommentoinnin siellä. Silloinhan sieltä ei olisi enää tarpeellista itse blogeihin klikatakaan.
5. Käytätkö mitään muuta kotimaista ‘blogiportaalia’ (onko niitä muita kuin blogispotti)?
Satunnaisesti käytän Blogispottia. Blogs.fi:stä silmäilen myös heidän sivuilleen ilmaantuvia blogimerkintöjä, vaikkei se varsinainen portaali olekaan.
Muutaman kerran on tehnyt mieli kirjoittaa Blogilistan jämähtäneisyydestä ja toivoa, että listalla tapahtuisi jonkinlaista edistymistä. Listan blogit voisi vaikka järjestellä jollain innovatiivisemmalla tavalla kuin listaamalla allekkain aakkosjärjestykseen 500 eri blogia riippumatta, onko niitä päivitetty eilen vai toissa vuonna. Ohessa voisi esittää vaikka uusimman merkinnän otsikon.
En ehtinyt toiveitani edes esittää, kun Sanoma niihin jo vastasi ostamalla koko Blogilistan. Sanoma Digitalin toimitusjohtaja Liisa Kotilainen kertoo Sanoman tulevan kehittämään Blogilista.fi-palvelua yhteistyössä sen aikaisempien kehittäjien ja käyttäjäkunnan kanssa, aikaansaaden siitä entistä monipuolisemman ja helpommin lähestyttävän. Listan myyneen Manta Ray Holdingsin omistaja Alex Nieminen toteaa Blogilistan olevan merkittävä markkinointikanava bloggaajille. Suosituimpiin blogeihin lista ohjaa viikossa 1000-2000 lukijaa.
Blogilistan uudistuminen kuulostaa periaatteessa ihan kivalta, mutta olisin itse toivonut ostajan olevan jonkin toisen tahon. Sanomalla on jo melkoinen liuta verkkopalveluita, ja uusia väsätään muutenkin tiuhaa tahtia. Vaikka Sanoman uusiin verkkopalveluihin ei toistaiseksi olekaan myyty valtavia mainosmääriä, yhdistää niitä kaikkia kuitenkin yksi asia: saada ihmiset ostamaan entistä enemmän turhaa/kallista/hienoa/tarpeetonta tavaraa. Tyylitaivas.fi on tästä hyvä esimerkki.
Selvittelin Blogilistan kävijämääriä vertaamalla sitä TNSMetrixissä ja Alexassa listattuihin sivuihin. Blogilista näyttäisi Alexan perusteella keräävän suunnilleen saman määrän käyntejä kuin esim. ESS.fi (keskimäärin 32 000 kävijää/viikko), tai Koirat.com (noin 40 000 kävijää/viikko). Blogilistan voisi näin arvella tavoittavan viikottain 30 000-60 000 kävijää.
Erityisen valtavista kävijämääristä ei ole siis kyse, mutta Blogilistan kautta lienee entistä helpompi seurata nousevia trendejä ja löytää uudet, suosituiksi tulevat blogiuutuudet. Sanoma Digitalin voisikin esimerkiksi ajatella haalivan omille sivustoilleen nopeasti paljon suosiota kerääviä blogiuutuuksia. Iltalehtihän lähti jo melko tökerösti tavoittelemaan suosittuja blogeja oman sivustonsa osaksi.
Muualla:
- Kari Haakana: Breaking news: Blogilista.fi Sanoma Digitalille. Keskustelua myös Jaikussa.
- Taloussanomat: Sanoma osti Blogilistan Alex Niemiseltä
Lisäys illemmalla: Satakunnan Kansan Blogiskoopissa oli viime talvena juttu, jossa mainittiin Blogilistan keräävän parhaimmillaan 200 000 kävijää kuussa. Oma arvioni lienee siis hieman alakanttiin, vajaassa vuodessa kävijämäärä lienee kasvanut kun blogejakin on listalle sittemmin melkoisesti lisätty. Toisaalta samaan aikaan entistä useampi bloggaaja on siirtynyt käyttämään Blogilistan sijaan RSS-lukijoita, eli virtuaalinen ovi on käynyt toiseenkin suuntaan.
Helsingin Sanomien HS.fi aloitti jo keväällä huhuillun blogimerkintöjen linkittämisen uutistensa loppuun. HS:n uutisiin linkittävät blogimerkinnät ilmaantuvat uutisen lopussa olevaan laatikkoon, josta ne pitää vielä erikseen klikata näkymään. Kovin näkyvästi blogeja ei siis markkinoida. Skrubussa arveltiinkin, että HS haluaa näin saada lisää blogeja linkittämään sivuilleen, mutta lehden sivulla olevat blogilinkit eivät näy hakukoneissa eivätkä siten edistä blogien näkyvyyttä Googlessa. Tekniikan blogien seurantaan tarjoaa Twingly, joka saattaisi hyvinkin tarjota vastaavaa palvelua muillekin medioille.
Kaikki nettipäiväkirjan kirjoittajat tuskin kuitenkaan ovat kiinnostuneita pullahtamaan näkyville HS:n uutisen lopussa, eikä blogimerkintöjensä linkittymistä HS:n uutisiin ei voi nähdäkseni kovin helposti estää. Väärinkäyttöönkin on liuta mahdollisuuksia, HS:n blogilinkkeihin tultanee tarjoamaan asiattomiakin merkintöjä. Ja voisihan joku yrittää lisätä bloginsa liikennettä linkittelemällä Hesarin uutisiin, vaikkei itse kirjoittaisikaan mitään kyseisestä uutisesta.
Mutta, mahdollisista ongelmistaan huolimatta olen ainakin toistaiseksi oikein tyytyväinen HS:n uuteen avaukseen. Nykyisellään uutisista käytävien blogikeskustelujen seuraaminen on ollut hankalaa, ja ainakin itse lukisin mielummin uutiskommentteja blogeista kuin HS:n omalta keskustelupalstalta.
Oululainen sanomalehti Kalevakin skarppaa verkossa: sivusto on liittynyt TNSMetrix-mittaukseen ja uutisten perään ovat ilmestyneet linkit Del.icio.us-kirjanmerkin lisäämiseen ja uutisen jakamiseen Facebookissa. YLE lisäsi vastaavat uutistensa perään jo alkusyksystä.
Muuta kiinnostavaa tänään: Jari Lindholm toteaa blogissaan saman, mistä olisin voinut itsekin kirjoittaa. Kaikki viestimet ilmoittivat, ettei kukaan ole käyttäytynyt tai uutisoinut Jokelasta asiattomasti. Ne häiritsevät median edustajat olivat varmaan sitten Hymyn ja Seiskan toimittajia ja kuvaajia. Tai kansalaisjournalisteja.
Asioita, joista olisi voinut kirjoittaa kesäkuussa blogimerkinnän jos toisenkin. Ellei olisi matkustanut junalla eestaas ja keskittynyt selaamaan liikaa uutisotsikoita Ampparit.com:issa.
Utan Byxor Festival. Tyypit kokoontuvat Kaivopuistoon pelaamaan jalkapalloa ja tekemään ihmispyramidia – ilman housuja. Joku voisi pitää moista jopa omituisena. Utan Byxor Festival havaittiin myös City-lehdessä.
Free Record Shop aikoo lopettaa myymälänsä Suomesta. Myönnettäköön, ettei tule enää kovinkaan ikävä. Muutama vuosi sitten kävin Jyväskylän Free Record Shopissa ja ostinkin muutaman levyn, valikoima oli reippaasti tavanomaista tavaratalon levyhyllyä parempi. Toukokuussa kävin uudestaan samassa liikkeessä. Levyhyllyjen tilalle oli tullut suuri pöytä, jonka valikoima muistutti karsittua versiota Anttilan alelaarista. Moisilla valikoimilla lienee turha valittaa, jos ihmiset lataavat musiikkinsa netistä.
Nick.fi – Löytöretki yhteisöihin. Sivusto, jolla voi yhdistää useammalla nettisivulla olevat profiilinsa, jotta sinut on helpompi löytää useammista palveluista.
Omasana.fi – Taloussanomat goes CC. Taloussanomat tarjoaa mahdollisuuden siteerata uutisiaan vapaasti blogeissa ja keskustelupalstoilla. Tämänkin blogin päivittämisen voisi jatkossa siis hoitaa kopioimalla ja liittämällä Taloussanomien uutisia. Lieneekö taustalla aitoa ymmärrystä ja pyrkimystä helpottaa verkkokeskusteluja vai halu päästä ohi Kauppalehden verkkopalvelun kävijämääristä keräämällä lisää linkkejä muilta sivustoilta? Kummin vain, hienosti tehty joka tapauksessa.
Kesäpassit houkuttelevat edulliseen matkailuun. Matkahuollon Bussipassi kilpailee tänä kesänä lomailijoista VR:n Lomapassin kanssa.
Flickr sensuroi saksalaisten kuvia. Flickrin eri kieliversiot ilahduttivat ensin, mutta mieli muuttui kun käyttöehtojakin lokalisoitiin. Saksan lainsäädännön perusteella Flickr poisti saksalaisten käyttäjien näkyviltä kaikki mahdollisesti epäilyttävät kuvat niiden sisällöstä riippumatta. Tiukka vastarinta alkoi niin keskusteluissa kuin kuvasivuillakin.
Viima testaa: Pendolino. Junaharrastaja vältteli VR:n lippulaivalla matkustamista kymmenen vuotta, mutta joutui lopulta taipumaan päästäkseen illaksi kotiin. Ensimmäinen kerta oli yllättävän miellyttävä ja vapautti Pendolino-peloista. Taidan mennä uudestaankin. Kumpa niillä vain voisi ajaa kahtasataa laajemmalla osalla rataverkkoa.
Julkaistu alunperin viima.blogsome.com -osoitteessa.
|
|