Ei puhelinluetteloita -kampanjat leviävät netissä
Moni on joutunut harmikseen huomaamaan alkuvuoden olevan puhelinluetteloiden tyrkyttämisen sesonkiaikaa. Luettelot jaetaan joka kotiin, eikä niiden jakamista voi estää edes mainokset tai ilmaisjakelut kieltävillä tarroilla, vaan oveen tai postilaatikkoon olisi laitettava erityinen ei puhelinluetteloita -tarra. Nykyisin kovinkaan monella ei taida olla luettelolle tarvetta, kun lähes kaiken luettelossa olevan tiedon saa joko netistä tai halutessaan numerotiedustelun kautta. Puhelinluetteloista lieneekin tulossa lähivuosina samanlainen nostalgiaesine kuin puhelinkopeista tuli kännyköiden yleistyttyä.
Puhelinluetteloiden vastaanottamista vastaan kampanjoidaan tietysti blogeissa ja kaikki nykyajan tärkeimmät ilmiöt ilmaisevassa Facebookissa. Facebookin EI PUHELINLUETTELOITA, kiitos! -ryhmässä kysytään, koska sinä olet viimeksi lueskellut aikasi kuluksi puhelinluetteloita? Samalla arvellaan luetteloiden olevan paperin- rahan- ja painomusteen tuhlausta ja jätteen määrän turhaa kasvattamista. Sunnuntai-iltaan mennessä ryhmään oli liittynyt noin 140 Facebookin käyttäjää.
Enirolla taidettiin haistaa jo aiemmin, mitä on tulossa. Muutama vuosi sittenhän yritys kampanjoi näyttävästi puhelinluettelon tarpeellisuuden puolesta, pitkissä tv-mainoksissa ja isoissa lehti-ilmoituksissa puhelinlangat kulkivat ylväästi ja korkealla ainakin Kaivopuiston rannassa. Muistaakseni mainosten pääviestinä olisi ollut juuri luetteloiden tarpeellisuuden ja hienouden korostaminen. Luetteloiden vastustamiseen lienee varauduttu myös tekemällä niiden logosta noin onnellisen ja vastaanottavaisen näköinen. Tässähän melkein alkaa miettiä, raaskiiko noin onnellisen näköisten luetteloiden jakamista vastustaakaan?
Kieltämättä on omituista, miksi tiiliskiven kokoisia luetteloita saa tunkea joka kotiin, ellei sitä aivan erikseen ole kieltänyt. Hemmetinmoinen mökä nousisi varmasti, jos Eniro lähettäisi jokaiselle suomalaiselle sähköpostitse PDF-tiedostona 500 megatavun edestä mainoksia, nimiä, numeroita ja osoitteita. Mutta postiluukun kautta tällainen suoramarkkinointi on edelleen sallittu, jos puhelinluettelosta on varattu pieni siivu myös julkisille tiedotteille, pelastautumisohjeille yms. Mutta eikö ne voisi hyvin jakaa joka kotiin ilman kolmeatuhatta mukana tulevaa, tarpeetonta sivuakin?
Muistelisin, että ainakin Mikkelissä jaettiin vielä ennen vuosituhannen vaihdetta joka kotiin vain pieni lappunen, jolla luettelon voi käydä halutessaan hakemassa lähikaupasta. Ilmeisesti sittemmin huomattiin, etteivät ihmiset enää katsoneet tarpeelliseksi hakea puhelinluetteloa ja niitä alettiin jakaa joka kotiin etteivät luettelomainostajat kaikkoaisi. Vaasan, Satakunnan ja osin Varsinais-Suomen alueella luetteloita ei nykyisinkään jaeta kaikkiin kotitalouksiin, vaan ne voi halutessaan noutaa jakelupisteestä.
Aiheesta muualla:
- Ei puhelinluetteloita -tarroja Pintaliitodesignin sivuilla
- HPWEB-blogi: Puhelinluettelot postiluukkuun
- Enimmäkseen harmiton: Pitäkää nyt ne…
- Puhelinluettelo.fi - tietoja luetteloiden jakamisesta eri puolilla Suomea.
6 kommenttia, luettavissa Blogsomessa..
Iltalehti ja ihmeellinen ironia
Tanja Saarela kirjoitti kuluneella viikolla blogissaan Luis Vuittonin saapumisesta Helsinkiin ihmetellen samalla, eivätkö kotimaiset merkkituotteita myyvät liikkeet riitä. Saarelaa mietityttää myös, mahtavatko Helsinkiin rantautuneet kerjäläiset olla todellakin sellaista suurkaupunkimaista kehitystä, jota Helsinki kaipaisi. Oikeastaan Tanja Saarelan voisi kuvitellakin olevan iloinen Luis Vuittonin saapumisesta Helsinkiin, mutta kirjoituksen sävy on selvästi ironinen.
Iltalehden toimittajalle tällaisen ironisen kirjoituksen ymmärtäminen näyttää olleen kovin vaikeaa. Iltalehti revittelee jutulla, jossa kauhistellaan miten Tanja Saarela ihastelee rahan näkymistä ja riemuitsee uudesta ökyliikkeestä. Lehden mielestä Saarela pitää kotimaisten laatumerkkien liikkeitä köyhien impivaaralaisputiikkeina, vaikka Saarela kirjoituksessaan paremminkin puolustaa näissä myytäviä, laadukkaita tuotteita. Iltalehden jutun jälkeen Saarela vielä täsmentää uudessa blogimerkinnässä aiemman kirjoituksensa olleen ironinen. Jostain kumman syystä Iltalehti ei ole nähnyt tarpeelliseksi uutisoida Saarelan uudempaa blogimerkintää millään tavalla.
Mietityttää, kuinkahan luotettavia Iltalehden monimutkaisemmista, yhteiskunnallisista aiheista kirjoittamat uutiset mahtavat olla, jos lehden toimittajat eivät edes tämän vertaa ymmärrä lukemaansa. Aiheesta enemmän Hupaisaa ajankulua tyhmille lapsille -blogissa.
Iltalehti on viime kuukausina tullut tunnetuksi myös useista uutisten kopioinneista muilta nettisivuilta ilman mainintaa uutisen lähteestä. Vuodenvaihteessa Iltalehti kertoi verkkosivuillaan Suomeen saapuvista venäläismatkailijoita jutulla, jonka oheen oli liitetty ryssät-nimeä ja nettiosoitetta käyttänyt kuva venäläisturisteista (eli ryssat.jpg).
Nähtävästi tällainen nettistrategia kannattaa, Iltalehti kun oli yli miljoonalla kävijällään viime viikolla suosituin TNSMetrix-mittauksessa mukana oleva sivusto. Ehkä Iltalehti haluaakin tarkoituksellisesti kohahduttaa tällaisilla älyttömyyksillä, saadaanhan näillä varmasti houkuteltua lisää kävijöitä esimerkiksi Iltalehden touhua ihmettelevistä blogeista.
Ikkunapaikalla- Junat myöhässä maanantainakin
- Lumipyrystä haittaa junaliikenteelle
- Luminen Helsinki
- Tietokonevika pysäytti junaliikenteen Etelä-Suomessa tunneiksi
- Joukkoliikenteestä muissa blogeissa
- Rautatie Helsingin Merisatamassa puretaan
- Rekkojen hidastelu voi haitata juhannuksen bussiliikennettä
- Raitiovaunuliikenteessä useita häiriöitä
- VR: Lomapassin suosio olikin laskussa, joten nostimme sen hintaa
- VR ja Lomapassi: Ahneuden maksimoimista
-