|
|
Mediapäiviä vietetään taas Helsingissä. Itse käyn huomisen yleisöpäivässä, ammattipuolen liput maksoivat turhan suolaisesti vaikka ohjelma kiinnostavalta vaikuttikin. Mutta raportointia voi seurailla tänäänkin useammasta paikasta netissä, parhaiten ehkä Qaikun Mediapäivät-kanavalta.
MTV3 uutisoi, yllättäen MTV3:n Suomi Areenalla pidetystä, poliittista journalismia pohtineesta keskustelusta. Paikalla ollut Ilkka Kanerva suomi keskustelussa tekstiviestikohua ja kertoi tiedotusvälineiden suurennelleen lähetettyjen tekstiviestien määrää. Joskaan Kanerva ei tarkentanut, kuinka paljon viestejä sitten oikeasti oli. Mutta varmaan Johanna Tukiaisen puhelin jo piakkoin pirisee ja saamme lukea Tukiaisen näkemyksen viestien lukumäärästä. Myös Mari Koo raportoi keskustelusta Qaikussa.
Kiilablogissa raportoidaan myös Mediapäiviltä, podcastiin on haastateltu Taloussanomien Jukka-Pekka Raestetta ja Kotilieden Outi Gyldeniä. Taloussanomien päätoimittaja Raeste toteaa melko tuttuja asioita Taloussanomien verkkolehdestä. Raesteen mukaan Talsan sivuille on syntynyt hieman vahingossakin yli tuhannen kommentoijan oma yhteisö. Raeste itse oli aiemmin kauhuissaan villistä keskustelusta, ja olisi ollut valmis siirtämään keskustelun rekisteröitymisen taakse.
Taloussanomien yhteyteen avatun TaSa-sivuston eräänä motiivina katsoa, ketkä ovat lahjakkaita ja ketä voitaisiin kenties rekrytoida. Työstä ei makseta, eli ammattikorkean toimittajaopiskelijat ovat samalla ilmaista työvoimaa, mistä taas on Talsalle taloudellista hyötyä. TaSan juttuja tekevät Haaga-Helian toimittajaopiskelijat.
Kotiliedessä painotetaan nopeaa reagointia ja uskotaan matalan kynnyksen kommentointiin ja reagointiin. Kotiliedessä tehdään jopa juttuja lehteen verkkokommenttien pohjalta, haastateltavia voidaan myös etsiä. Joka numerossa on juttu, johon on kysytty nettikäviöiden mielipiteitä, joita julkaistaan myös lehdessä.
Musiikkisivusto Last.fm kertoo blogissaan, että he aikovat muuttaa palvelunsa kautta kuunneltavat radiokanavat maksullisiksi suuressa osassa maailmaa. Radion kuuntelu on jatkossakin ilmaista USA:ssa, Britanniassa ja Saksassa eli niissä maissa, joissa palvelulla on eniten käyttäjiä.
Kaikissa muissa maissa käyttäjän olisi jatkossa maksettava kolme euroa kuussa, jotta kappaleita voisi kuunnella sivuston kautta enemmänkin kuin 30 kappaleen ilmaiskokeilun verran. Muut sivuston toiminnot, kuten uuden musiikin suosittelu, säilyvät edelleen maksuttomina.
Jos musiikkipalvelusta verkossa pitää maksaa, maksetaan luultavasti mielummin Spotifylle, jonka kautta haluamansa kappaleet kuulee usein yhdellä klikkauksella. Last.fm:ssä ei ilmaiseksi ole voinut suoraan kuunnella kuin pientä osaa kappaleista, ellei ole tyytynyt 30 sekunnin näytteeseen. Tietysti jos osaa etsiä oikeat, melko tiukasti rajatut radiokanavat, on voinut kuulla haluamansa kappaleen, mutta hieman hakuammuntaahan sellainen on ollut.
Itseäni tämä muutos hieman harmittaa: vasta viime kuussa löysin taas pitkästä aikaa Last.fm:n radiokanavat ja kuuntelinkin useampia. Last.fm:n soittimesta voi valita, haluaako kuunnella esimerkiksi tiettyä genreä, tai esimerkiksi jonkun käyttäjän musiikkikirjastoa. Varsinkin jälkimmäinen on toisinaan hauskaa, usein kun ihmisillä on oma persoonallinen musiikkimakunsa, on Last.fm:n kautta voinut hieman kuin vierailla jonkun levyhyllyllä. Mutta tuskinpa ihan tuosta hauskuudesta olen kuitenkaan valmis maksamaan.
The Consumerist kirjoittaa Facebookin muuttuneista käyttöehdoista. Jos nyt tuon oikein ymmärsin, varaa Facebook uusilla käyttöehdoillaan oikeuden mm. säilyttää loputtomasti kaikkea palveluun lähetettyä sisältöä ja julkaista, edelleenlähettää ja muokata sitä edelleen mielensä mukaan koska tahansa. Aiemmin Facebook on luopunut oikeuksista silloin, kun käyttäjä on poistanut itsensä palvelusta, mutta enää sekään ei auta.
Jos siis olet lähettänyt Facebookiin vaikka kuvan tai tekstiä, voi Facebook käyttää näitä vuosien päästä esimerkiksi markkinoinnissaan vaikka olisit itse poistanut profiilisi. Tämä on tietysti erittäin epätodennäköistä, tuskin Facebookia kiinnostaa suuremmin julkaista vaikka markkinoinnissaan jonkun kuvia baari-illasta. Tilanne tosin muuttuu, jos kuvassa olisi esimerkiksi joku myöhemmin julkisuuteen noussut henkilö nuorena. Ja tällaista kuvaahan ei välttämättä tarvitse ladata palveluun itse, Facebook säilyttää myös kavereidesi lataamat kuvat ja voi periaatteessa käyttää niitäkin mielensä mukaan.
Helsingissä järjestettiin tiistaina Flash Mob -tapahtuma, eli joukko ihmisiä sopi ennalta menevänsä jonnekin tiettyyn paikkaan ja tekevänsä siellä jotain, jonka on tarkoitus yllättää muut paikallaolevat ihmiset. Tässä tapauksessa joukko sopi jähmettyvänsä naamarit päässä Helsingin Stockmannin edustalle, tarkoituksena näin kritisoida joulun kulutushysteriaa.
Parinsadan hengen jähmettyminen Helsingin keskustassa on tietysti uutisoimisen arvoista, ja Hesari kertoikin tästä ainakin nettiuutisissaan. Kyseenalaista uutisoinnissa on kuitenkin Hesarin tapa kertoa Flash Mobeista jo ennen niiden tapahtumista. Tapahtuman ajatus kun on olla yllätys paikalle muuten osuville ihmisille. Tämä yllätys tietysti menee pilalle, kun maan suurin päivälehti kertoo siitä etukäteen. Nyt uutinen julkaistiin jo aamupäivällä ja kerrottiin, miten neljältä Stockmannin edustalla tapahtuu jotain ennalta arvaamatonta.
Hesari uutisoi Flash Mobin etukäteen myös maaliskuussa 2008. Niinpä paikalla oli liuta toimittajia ja muita uteliaita, eikä tapahtuma enää ollut yllätys. Tällöin lehden uutiseen haastateltu miettikin, että Hesarin ennakkouutisointi pilaa tapahtuman idean.
Toisaalta tämänkertaista tapahtumaa on suunniteltu Irc-galleriassa aika avoimesti enkä tiedä, mahtavatko tapahtuman järjestäjät itse ottaa etukäteen Hesariin yhteyttä. Jos näin tekevät, on tämä HS-kitinä aiheetonta ja sen voisi vaihtaa kitinäksi aiheesta “no mikä yllättävä ja arvaamaton tapahtuma se sellainen muka on, josta Hesarille ennakkopuffauksen toivossa etukäteen soitellaan?”.
Flash Mobista käytävät nettikeskustelut ovat muuten varsin hämmästyttäviä. Pääasiassa lukiolaisten järjestämän pysähtymisen takia esimerkiksi niin Plazan Muropaketissa kuin Hesarin uutiskeskustelussakin kauhistellaan tällaista yhteiskunnan toiminnan häiritsemistä ja vaaditaan melkein mellakkapoliiseja paikalle. Kummallista, miten ihmiset näyttävät pelkäävät hysteerisesti pientä tapahtumaa, josta on haittaa luultavasti vähemmän kuin esimerkiksi ratikkakiskoille pysäköidystä autosta.
Lisäyksenä vielä kommenttien vuoksi: En ole itsekään varma, onko kitinä tästä asiasta ylipäätään aiheellista, mutta jonkinlainen mietiskely tuntui tarpeelliselta. Lisäksi ennakkouutisointi voi tulla ongelmalliseksi myös kirjoittavan median päässä: jos järjestävä taho ennakkouutisista viisastuneena päättää jatkossa salata tempaukset paremmin, eivät kuvaaja ja toimittajakaan ehkä enää ehdi tapahtumapaikalle.
Muuta kiinnostavaa näinä päivinä:
- Viestinnän tutkimuksen tulevaisuus -seminaari Helsingin yliopistolla. Käyn kuuntelemassa ainakin osan päivästä, joskin ilman tietokonetta joten ainakin liveraportointi jäänee muiden hoidettavaksi.
- Iltalehdessä oli hauska klisee-bingo Linnan juhlissa vieraiden lausumille latteuksille. Hauskaa sekin, että melkein kaikki vastaukset tarvitsevat ensin toimittajan, joka kysyy kliseisen kysymyksen. Ehkä IL tekeekin ensi vuonna kliseiset kysymykset -bingon?
- Hesari pyrkii verkossa matkailusivustojen mainosapajille Oma Maailma -palvelullaan (via). Yhteistyö Microsoftin kanssa näkynee ainakin karttapalvelutarjoajan valinnassa.
Googlen Syötteenlukija muuttui kesken illan toisennäköiseksi, Jaikun Expore-sivusta päätellen muillakin Readerin pyöristetyt kulmat ovat suoristuneet neliskulmaisemmiksi. Ja kerrotaanpa muutoksesta jo virallisessa blogissakin.
Ulkoasun muutoksen ohella Readeriin on lisätty ominaisuus, jolla voi piilottaa lukemattomien otsikoiden määrän (löytyy vasemmanpuoleisesta sivupalkista, pienen alasosoittavan kolmion takaa). Enää ei siis tarvitse tuskailla miten lukemattomien otsikoiden määrä on jumiutunut pysyvästi yli tuhanteen, vaan tämän informaation saa kätevästi piilotettua. Google mainostaa Readerin myös nopeutuneen, mutten kyllä mitään eroa huomannut.
Tämän bloginkin ulkoasu on taas muuttunut, joskin täydellinen teema on edelleen etsinnässä, monen muun asian (sisältö yms.) tavoin.
Juha Kulmanen kirjoittaa YLE Radio 1:n puheenvuorossa sopivasti Planeetta Googlesta, lainaillen hakukonejätin kymmenvuotiaasta taipaleesta kirjoitettua kirjaa (Randall Strossin Planet Google). Googlen rahoista yli 90 prosenttia tulee edelleen hakutulosten yhteyteen myytävistä mainoksista. Esimerkiksi Syötteenlukija on siis vain kiva lisäpalvelu, joka mainostuotoilla voidaan aikaansaada. Hakukoneen perimmäisen suosion syyksi Stross Kulmasen mukaan esittää haun tasavertaisuutta: hakukone on kiinnostunut vain haettavasta sanasta, ei hakijan iästä, sukupuolesta, kotipaikasta tai muistakaan henkilökohtaisista ominaisuuksista. Jokainen haun käyttäjä, niin pääministeri kuin bloggaajakin, on yhdenvertainen tiedon ja hakutulosten edessä, ainakin periaatteessa.
Stross näkee vastakkainasettelun Googlen ja Microsoftin välillä: toisen ideologia on olla avoin, toisen sulkeutunut koska siten on helpompi rahastaa. Tämä ajatus ei liene kenellekään kovin uutta, mutta kiinnostavaa on Facebookin sijoittaminen samalle akselille, suljetulle osastolle yhdessä Microsoftin kanssa. Sijoitus on varmaan osuva, ostihan Microsoft syksyllä 2007 Facebookista 1,6 prosentin osuuden, saaden samalla mahdollisuuden mainostaa naamakirjassa yksinoikeudella (Arvopaperin uutinen).
Lapin Kansan päätoimittajaksi muutama viikko sitten valittu Johanna Korhonen sai tänään potkut työstään ennen sen alkamistakaan. Korhosen mukaan irtisanominen johtuu hänen parisuhteestaan naisen kanssa. Alma Median mukaan potkut johtuvat (kellonajasta ja sanojasta riippuen) luottamuspulasta, valehtelusta ja Korhosen puolison sekaantumisesta kunnallispolitiikkaan Espoossa tai Vantaalla.
Toistaiseksi vastakkain ovat tietysti vain Alma Median ja Korhosen sana, mutta toistaiseksi nähdyn perusteella Korhonen on vakuuttanut Almaa enemmän. Korhonen on kertonut tapahtumista johdonmukaisesti ja kattavasti yhdellä kertaa, kun Alma Medialta on iltapäivän ja illan aikana työnnetty ulos eroa milloin mitenkin selittäviä tiedotteita ja sitten paikkailtu näitä toisilla tiedotteilla.
Ei ole kovin helppoa keksiä, miksi Korhonen lähtisi ristiretkelle Almaa vastaan huvikseen: hänet valittiin, joten työn sivulipsahtamisen takia ei tarvinnut olla katkera tätä ennen. Toisaalta Korhosen työkokemuksella tuskin olisi vaikeaa löytää jotain toista asiallista työpaikkaa, jos lähtöön Lapin Kansasta olisi ollut joku järkevä syy. Almalla taas on riittää syitä leimata Korhonen valehtelijaksi ja hulluksi, jotta firman maine ei menisi.
Alman Telanteen perustelut irtisanomiselle tuntuvat vaihdelleen kellonajan ja asiaa kysyvän tiedotusvälineen mukaan, eikä toistaiseksi mitään kunnollista syytä irtisanomiselle ole osattu tarkemmin kertoa. Puolison poliittinen aktiivisuus ei ole kunnollinen syy kenenkään irtisanomiselle, joskin valehtelu työhaastattelussa voisi ollakin. Valehtelua ei ole toistaiseksi oikein taidettu saada osoitettua.
Erinomaisen hyvä huomio on Markkinointi&Mainonnan havainto Kemissä ilmestyvän, Alma Mediaan myös kuuluvan Pohjolan Sanomien päätoimittajan puolison olevan aktiivinen keskustalainen. Pohjolan Sanomien päätoimittaja ei kuitenkaan ole saanut potkuja. Ehkä keskustaan kuuluva puoliso on Alma Median mielestä soveliaammalla tavalla puolueeton puoliso. Henkilökohtaisesti on taas pakko ihmetellä, miksi opiskelenkaan journalismia voidakseni mahdollisesti joskus tulevaisuudessa pyrkiä töihin vaikka juuri tähän kyseiseen konserniin, jonka johto elää ilmeisesti pari vuosisataa muuta maailmaa jäljessä. Ehkäpä Almassa lähivuosina vähän kiritään ja saadaan johdon ajatusmaailma kivan retrosti jo 70-luvulle.
Aiheesta muualla:
Aiheesta blogeissa
Linkkejä lisätty torstaina aamupäivällä ja päivällä.
Tänään aamupäivällä miesopiskelija surmasi ampumalla 10 ihmistä kauhajokelaisessa koulussa ja kuoli myös itse myöhemmin vammoihinsa ammuttuaan itseään. Ylen uutinen. Tämä merkintä sisältää lähinnä omia huomioita eri medioiden toiminnasta Kauhajoen tapauksen uutisoinnissa, syiden yms. spekulointi saa puolestani jäädä muille ja tai myöhemmäksi. Toistaiseksi Jokela-tyylisiä ylilyöntejä ei ole taidettu uutisoinnissa harrastaa, vaan on haastateltu enimmäkseen sivullisia ja keskitytty viranomaislähteisiin.
Maakuntalehti Ilkalla oli oletettavasti hyvä asema tapauksen uutisointiin, ja aluksi Ilkka taisikin saada uutta tietoa ensimmäisenä ulos, joskin Ilkka väitti ampujaa heti alkuunsa kuolleeksi jonkin lähteen perusteella. Yhden jälkeen lehden nettisivu oli jatkuvasti jumissa eikä uutisia sivulla päivitettävän puoleentoista tuntiin lainkaan. Ehkei lehdestä enää itsekään päästy omalle nettisaitille, tai sitten ei ehkä ehditty. Nettisivusta ei näytetty saavan myöskään minkäänlaista kevyempää versiota ulos, jotta sivu olisi pysynyt pystyssä. Ilkan pääuutinen ampumisesta.
Ilkka kertoi yhden aikoihin, että ammuskelussa olisi loukkaantunut kymmeniä ja kuollut useita, mutta loukkaantuneiden määrä osoittautui myöhemmin paljon pienemmäksi. Yle kirjoitti ampujasta kello 12:57: “Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitajapiirin johtajaylilääkäri kertoo, että Kauhajoella ammuskellut nuorukainen olisi surmannut itsensä välikohtauksen jälkeen. Uutistoimisto AFP kertoo kuitenkin poliisin pidättäneen hänet.” Ylekin siteerasi Ilkan arviota kymmenistä loukkaantuneista, Ilta-Sanomat väitti samoin ennen yhtä loukkaantuneita olevan kymmenen omien lähteidensä perusteella.
Iltalehti kevensi ulkoasuaan nopeasti ja mainoksetkin kaikkosivat. Yhden aikoihin IL mainosti etusivulla yli tunnin, kuinka ruumiita kannetaan ulos koulusta, muttei tästä taidettu missään jutussa suuremmin kertoa. Jos etusivun päivitys uutistoimitukselta välillä hieman tökki, oli IL:n markkinointiosasto ainakin rivakkana: jo puoli kahden aikoihin IL mainosti Google-haun Kauhajoki -yhteydessä tekstimainoksella uutisia ampumavälikohtauksesta. Myöhemmin Maikkari mainosti myös saman haun yhteydessä, nyt mainokset näyttävät kaikonneen.
Ilta-Sanomissakin netin ulkoasua kevennettiin, uutisia saatiin nopeasti julki (ensimmäinen kello 11:12) kuten Iltalehdessäkin eikä nettisaitti ainakaan itselläni kaatunut. Ehkä kaistaa lainattiin Taloussanomilta, joka siirtyi iltapäivällä näkymään pelkkänä tekstiversiona. Yleisesti iltapäivälehdet tuntuivat johtavan uutisoimista ja kertovan asiat ensimmäisinä Ylen kanssa. Iltapäivälehdet ja HS ehtivät julistaa ampujan kuolleeksi Ilkan tietojen perusteella noin tunniksi, kunnes tämä saatiin taas uutisissakin uudestaan henkiin yhden jälkeen. Iltalehti spekuloi lähteen perusteella mm. koulun räjäyttämistä. Iltalehti otsikoi kello 11:27 seuraavasti: “Koulussa sisällä oleva: “Mustiin pukeutunut henkilö ammuskellut”", mutta juttu on sittemmin poistettu verkosta. Hetkeä myöhemmin IL on jo julkaissut uusia havaintoja paikalta.
Hesari näytti jääneen uutisoinnissa aluksi statistin rooliin, pari ensimmäistä tuntia päiviteltiin yhtä uutista STT:n ja Ylen tiedoilla, ja se ensimmäinen juttukin ilmaantui vasta vajaa puoli tuntia IS:n jälkeen. Ennen kahta HS tiesi kertoa, kuinka “Ampujaksi epäilty asui yksin kissansa kanssa“. Mistä tosin jää mietityttämään, kuinka paljon ampujan kissalla nyt on tämän asian kannalta merkitystä. Puoli kolmelta Kauhajoelle oli jo saatu HS:n toimittaja, joka hesarimaiseen tyyliin kuvaili katuja “kuolleen tyhjiksi” ja kertoi myös, että koulussa ollut tulipalo olisi johtunut liesien jäämisestä päälle jossain luokassa. Myöhemmin tuo tieto tulipalon syystä näyttää HS:n uutisesta kaikonneen. Illemmalla Hesarissakin on päästy vauhtiin ja saatu Kauhajoelle lisää väkeä kuvailemaan tunnelmia.
Paperilehdessä HS aikoo noteerata Kauhajoen Jokelaa suuremmaksi onnettomuudeksi, päätoimittaja kertoo blogissaan ettei huomisen HS:n kannessa ole mainoksia. Jokelaa seuranneena päivänä HS:n kannessa oli iso H&M:n mainos.
Uusisuomi.fi näyttää enimmäkseen keskittyneen uutisten kopiointiin (esimerkki), tai siis siteeraamiseen varsinkin Ylen radiolähetyksistä ja Maikkarilta. Omia uutisia ei juurikaan ole, mutta kun uutinen kopioidaan jostain muualta ja julkaistaan tarpeeksi nopeasti, saadaan näin Ampparit.com -kävijöitä haalittua omalle sivulle. Varsinkin jos uutinen kopioidaan muusta lähteestä kuin toisen median nettisivulta, kuten Ylen radiolähetyksestä. Uusisuomi.fi näyttääkin ottaneen kaiken mainostuottoilon irti ampumauutisten tuomista lisäkävijöistä: sivuilla olivat iltapäivällä kaikki tavanomaiset mainokset ja toisinaan ilmaantui sivun sisällön hetkeksi peittävä iso Soneran mainoskin näytölle. Lisäkävijöitä ilmeisesti saatiinkin kun US:n sivut takkuilivat iltapäivällä. US:n uutinen ampujan videon katoamisesta Youtubesta.
Yle vaikuttaa hoitaneen uutisoinnin todenmukaisesti ja nopeasti, missä lienee suuresti auttanut Ylen Pohjanmaan radio. Kuuntelin Pohjanmaan radion suoraa lähetystä netistä, ja uutta tietoa tuli nopeasti ja asiallisesti. Lähetys toimi ongelmitta kuten Ylen nettisivut muutenkin. Jossain ehdittiin jo kitistä miten Yle on tuhlannut liikaa rahaa palvelimiinsa, mutta jonkun viestimenhän se on toimittava silloinkin, kun kävijöitä on todella paljon. Yle myös välittää hätäkeskusten tiedotteita nettisivuillaan. Ylen ohella Kaleva tuntuu myös uutisoineen tapahtumista asiallisesti ja melko kattavasti, STT:tä suuresti hyödyntäen. Kaleva huhusi päivällä tekijää oululaiseksi ja kaivoi nopeasti tekijän profiilin Irc-galleriasta.
Ei näin -henkisiä uutisia
-Aamulehti.fi: “Katso Kauhajoen ammuskelun mieleenpainuvimmat kuvat galleriassa.
Kauhajoen tragediasta on otettu lukemattomia uutiskuvia, jotka varmasti syöpyvät suomalaisten mieliin. Katso ammuskeluun liittyviä koskettavia kuvia galleriassa.” Kaikkien mieliin varmasti syöpyykin kuva vaikkapa palomiehen selästä jossain päin Kauhajokea.
-Keskisuomalainen: Pappikin murtui itkuun. Lähestyy mautonta itkemisellä mässäilyä, menty kuvaamaan surevia nuoria kirkkoon asti. Tämä itkujournalismi päässee keskiviikkona kunnolla vauhtiin.
Miksi muuten puhutaan ampumavälikohtauksesta? Välikohtauksesta tulee mieleen joku vähän riitaa vakavampi asia, ja ampumavälikohtauksesta voidaan puhua silloinkin kun joku kiukuissaan vähän poksauttaa pyssyllä ilmaan. Joukkomurha on ruma sana, mutta tässä tapauksessa todenmukaisempi. Suomessa on kuluneen vuoden aikana tehty kaksi joukkomurhaa.
Itse huomasin uutisen ensimmäistä kertaa haukatessani juustohampurilaista ja lukiessani samalla kännykästä HS:n tekstiuutisia ennen puoltapäivää.
Aiheesta muualla:
- Jaiku-keskustelu: Taas ammutaan
- BBC: Finnish college gunman kills 10
- Bloomberg.com: Finnish Student Kills 10 at College, Commits Suicide
- AP:n uutinen
- Murha.info -keskustelu
- Kuvakaappaus ampujan profiilisivusta Irc-galleriassa
Kylläpäs isoilla medioilla kestää kovin kauan väsätä kauhistelevia juttuja Helsinkiin tulevasta töhryfestivaalista, vaikka sitä on netissä mainostettu jo muutaman päivän. Vai eikö isoissa medioissa ole viritetty RSS-lukijoihin oikeita syötteitä? Vai tiedetäänköhän missään isoissa medioissa edes kunnolla, mitä ovat RSS-syötteet? Vai onkohan tuo sellainen tapahtuma, mitä ei haluta mainostaa?
Toisaalta, lienenkö itse oikein oikea ihminen sanomaan kenenkään juttujentekemisnopeuksista mitään, kun ei itse ole kahteen kuukauteen saanut vaivaista blogimerkintää aikaiseksi. Heinäkuu meni miellyttävästi lomaillessa, elokuu on mennyt vähemmän miellyttävästi tavaroiden muuttamisella neljän eri osoitteen välillä. Toistaiseksi olen päätynyt tilanteeseen, jossa matkustan joka päivä Helsingistä Lahteen kansanopiston journalismin linjan tunneille. Kahden viikon opiskelemisen jälkeen en osaa opiskelusta suuremmin sanoa mitään, mutta palaan tulevaisuudessa asiaan. Tosin, tässä mielessä on valitettavaa kun kirjoittaa tunnistettavasti, se vaatii kirjoittamaan toisinaan melko hienotunteisesti.
On harmikseen myönnettävä, ettei tämä nykyinen bloggausmenoni ei ole oikein asiallista millään saralla. Aikaa tuntuu olevan kovin vähän ja motivaatiokin bloggaamiseen on vähän huono, mistä on luonnollisesti seurannut pitkähköjä bloggaamattomia kausia. Olen vähän tainnut unohtaa, mikä tämän perimmäinen tarkoitus oikein olikaan. Rahaa tästä ei oikein saa, eikä tästä ole suurta yhteisöllistä tai sosiaalista hyötyäkään kun päivittelen blogejani harvoin ja toisaalta ne ovat omilla osa-alueillaan monesti vielä kovin yksinäisiä blogitapauksia. Joskus aikanaan oli hauskaa katsoa kävijätilastoista että onpa tänäänkin kolme kävijää ollut, muttei tämä enää nykyisin ole oikein innostavaa. Kolme vuotta sitten itse bloggaaminenkin oli itselleni vielä uutta ja jännittävää, mitä se ei enää viime aikoina ole oikein ollut.
Netistä on tullut itselleni hieman television kaltainen, passivoiva media: seuraan kyllä asioita paljon, mutten oikein reagoi niihin itse. Seurattavia asioita, blogeja ja muita sivuja, on kertynyt niitäkin jo niin paljon, että Google Readerissa lukemattomien otsikoiden määrä tuntuu jämähtäneen pysyvästi yli tuhanteen. Olisi taas keksittävä jokin keino, millä motivoitua tähän paremmin. Ja jos se nyt joskus löytyy, olisi ehkä keskityttävä bloggaamaan perusteellisemmin jostain tietystä aiheesta. Mielessä on tosin myös ollut aloittaa kokonaan uusi blogi, jossa jaarittelisin lähinnä omasta elämästäni niitänäitä, mutten ole keksinyt sille nimeä. Tuollaiset blogithan tapaavat olla niitä kaikkein menestyneimpiä.
Iltalehti kertoi viime viikolla naisten innostuneen esittelemään rintojaan Kaksplus-lehden keskustelupalstalla. “Naiset innostuivat paljastamaan rintansa keskustelupalstalla - katso linkki!” -otsikolla kulkenut uutinen oli pitkään Amppareiden luetuin otsikko. Iltalehti jatkoi tissiuutisointiaan vielä “Tissikohu: Miehet iskevät myös tiskiin” -otsikolla.
Tällä viikolla Kaksplus on TNS Metrix -mittauksen kovin nousija, sivuston kävijämäärä kasvoi viime viikolla 265,6 prosentilla. Tissit saattoivat ratkaista myös iltapäivälehtien välisen kävijämäärätaistelun: Iltalehti nousi pitkästä aikaa mittauksessa ykkössijalle, Ilta-Sanomien pudotessa toiseksi.
Lisäys: Aamulehtikin näyttää haluavan osansa tissikävijöistä, iltapäivällä julkaistu, “Tissiparaati räjäytti Kaksplussan verkkolehden kävijämäärät” -otsikoitu juttu on tietysti sekin noussut ykköseksi Amppareissa. Aamulehden mukaan Kaksplus on jo lukinnut tissiesittelykeskustelun lopullisesti, joten Kaksplussan kävijäpomppaus jäisi lyhytaikaiseksi. Aamulehti luettelee myös tissiparaatin ohittaneen kävijämäärissä mm. Taloussanomien ja Oikotien saitit. Se tosin jää mainitsematta, että tissit kiinnostivat myös kolme kertaa suurempaa kävijämäärää kuin Aamulehden omat sivut.
Lisäys 2: Kun nyt tähän aihepiiriin on jo joka tapauksessa päästy tai päädytty, voikin jatkaa vielä mainitsemalla uusisuomi.fi:n uutisesta, jossa kerrotaan Suomen kenties tunnetuimman bloggaajan, Sadasta naisestaan tutun Teppo M:n solmineen blogistaan elokuvadiilin Markus Selinin kanssa. Teppo kertoo, ettei suostunut ehdotukseen videoida akteja salaa, mutta avasi erillisen, tunnetuksi tulleen bloginsa näistä raportoimiseen. Markus Selin kertoo samalla innoissaan, ettei tällaista leffaa ei ole Suomessa tehty koskaan ennen, ja että aihe on erittäin kuvallinen ja herkullinen.
Jonkun ehkä pitäisi kertoa Markus-sedälle sellainen pieni salaisuus, että Suomessa on kyllä tehty pornoelokuvia jo aikaisemminkin, ainakin jos isojen poikien kertomia juttuja uskotaan. Joskin jos elokuva tosiaan mukailee blogin juonta, lienee sen pääjuonena esittää yhdessä elokuvassa sata panoa. Aika vauhtia saa pitää, parin tunnin elokuvassa päästään siis itse asiaan melkein joka minuutti. Selin saattaakin olla oikeassa sanoessaan, että tällaista Suomessa ei ole tehty vielä koskaan aikaisemmin.
Vaikka luenkin uutiseni nykyisin suurelta osin netistä, on paperiselle mediallekin edelleen hetkensä, kuten pitemmät bussi- ja junamatkat. Ainakin siihen asti, kunhan saan nykyisen kannettavan vaihdettua keveämpään ja parempiakkuiseen versioon.
Tänään oli taas hyvää aikaa syventyä paperimediaan bussimatkalla Helsingistä Mikkeliin. Lauantain Hesaria silmäillessä huomio kiinnittyi jonkinlaiseen koulu-uutiseen, ihan kuin siellä joku lapsi olisi kertonut koulun alkamisesta, keskellä kesää. Hämmästytti, oli luettava tarkemmin. Selvisikin ettei koulu oikeasti ollut alkanut, mutta joku lapsi oli kaiketi sattunut näkemään unta jostain kouluasioista, ja tästä kerrottiin Hesarin kotimaasivuilla. Tarkemmin luettuna selvisi vielä, että Hesarin kotimaasivuilla on oikein moniosainen, jatkuva juttusarja, jossa toimittaja matkustaa ympäri Suomea ja kyselee satunnaisilta ihmisiltä, minkälaista unta nämä ovat nähneet. Ja sitten tästä unesta kerrotaan Hesarin sivuilla.
Siis tämän saman Hesarin sivuilla, joka vasta viime keväänä hieman pettyneeseen sävyyn uutisoi, kuinka netissä olevat blogit ovatkin enimmäkseen viihdehuttua ja ihmisten jaarittelua omista elämistään tiukan tee se itse -journalismin sijaan. Ehkä Hesari haluaa näin kertoa, että voitte jo lopettaa sen netissä unistanne jaarittelemisen, kun mehän hoidamme sen teidän puolestanne.
Joku voisi jo kysyä, että eikö nyt mitään muuta kirjoitettavaa ole? Varmaan olisi, mutta kesähän on tunnetusti tämäntapaisten hassujen uutisten sesonkiaikaa, ja hassujen uutisten perinteestä on syytä pitää kiinni. Jäänkin odottamaan Hesarilta uusia “haastatellaan jotain tyyppiä jostain sen viimeksi tekemästä asiasta” -juttusarjoja. Seuraavaksi Hesarin toimittaja voisi matkustella ympäri Suomea kyselemässä satunnaisilta ihmisiltä esimerkiksi, että mitä nämä ovat viimeksi syöneet. Ja tälle loogisena jatkumona voisi seuraavassa juttusarjassa tiedustella, että milloinkas sitä käytiin viimeksi huussissa, ja tulikos sitä sitten käytyä isommilla vai pienemmillä jutuilla.
|
|
Kommentit