Lapin Kansan päätoimittajaksi muutama viikko sitten valittu Johanna Korhonen sai tänään potkut työstään ennen sen alkamistakaan. Korhosen mukaan irtisanominen johtuu hänen parisuhteestaan naisen kanssa. Alma Median mukaan potkut johtuvat (kellonajasta ja sanojasta riippuen) luottamuspulasta, valehtelusta ja Korhosen puolison sekaantumisesta kunnallispolitiikkaan Espoossa tai Vantaalla.
Toistaiseksi vastakkain ovat tietysti vain Alma Median ja Korhosen sana, mutta toistaiseksi nähdyn perusteella Korhonen on vakuuttanut Almaa enemmän. Korhonen on kertonut tapahtumista johdonmukaisesti ja kattavasti yhdellä kertaa, kun Alma Medialta on iltapäivän ja illan aikana työnnetty ulos eroa milloin mitenkin selittäviä tiedotteita ja sitten paikkailtu näitä toisilla tiedotteilla. Eikä ole kovin helppoa keksiä, miksi Korhonen lähtisi ristiretkelle Almaa vastaan huvikseen: hänet valittiin, joten työn sivulipsahtamisen takia ei tarvinnut olla katkera tätä ennen. Toisaalta Korhosen työkokemuksella tuskin olisi vaikeaa löytää jotain toista asiallista työpaikkaa, jos lähtöön Lapin Kansasta olisi ollut joku järkevä syy. Almalla taas on riittää syitä leimata Korhonen valehtelijaksi ja hulluksi, jotta firman maine ei menisi.
Alman Telanteen perustelut irtisanomiselle tuntuvat vaihdelleen kellonajan ja asiaa kysyvän tiedotusvälineen mukaan, eikä toistaiseksi mitään kunnollista syytä irtisanomiselle ole osattu tarkemmin kertoa. Puolison poliittinen aktiivisuus ei ole kunnollinen syy kenenkään irtisanomiselle, joskin valehtelu työhaastattelussa voisi ollakin. Valehtelua ei ole toistaiseksi oikein taidettu saada osoitettua.
Erinomaisen hyvä huomio on Markkinointi&Mainonnan havainto Kemissä ilmestyvän, Alma Mediaan myös kuuluvan Pohjolan Sanomien päätoimittajan puolison olevan aktiivinen keskustalainen. Pohjolan Sanomien päätoimittaja ei kuitenkaan ole saanut potkuja. Ehkä keskustaan kuuluva puoliso on Alma Median mielestä soveliaammalla tavalla puolueeton puoliso. Henkilökohtaisesti on taas pakko ihmetellä, miksi opiskelenkaan journalismia voidakseni mahdollisesti joskus tulevaisuudessa pyrkiä töihin vaikka juuri tähän kyseiseen konserniin, jonka johto elää ilmeisesti pari vuosisataa muuta maailmaa jäljessä. Ehkäpä Almassa lähivuosina vähän kiritään ja saadaan johdon ajatusmaailma kivan retrosti jo 70-luvulle.
Aiheesta muualla:
Tänään aamupäivällä miesopiskelija surmasi ampumalla 10 ihmistä kauhajokelaisessa koulussa ja kuoli myös itse myöhemmin vammoihinsa ammuttuaan itseään. Ylen uutinen. Tämä merkintä sisältää lähinnä omia huomioita eri medioiden toiminnasta Kauhajoen tapauksen uutisoinnissa, syiden yms. spekulointi saa puolestani jäädä muille ja tai myöhemmäksi. Toistaiseksi Jokela-tyylisiä ylilyöntejä ei ole taidettu uutisoinnissa harrastaa, vaan on haastateltu enimmäkseen sivullisia ja keskitytty viranomaislähteisiin.
Maakuntalehti Ilkalla oli oletettavasti hyvä asema tapauksen uutisointiin, ja aluksi Ilkka taisikin saada uutta tietoa ensimmäisenä ulos, joskin Ilkka väitti ampujaa heti alkuunsa kuolleeksi jonkin lähteen perusteella. Yhden jälkeen lehden nettisivu oli jatkuvasti jumissa eikä uutisia sivulla päivitettävän puoleentoista tuntiin lainkaan. Ehkei lehdestä enää itsekään päästy omalle nettisaitille, tai sitten ei ehkä ehditty. Nettisivusta ei näytetty saavan myöskään minkäänlaista kevyempää versiota ulos, jotta sivu olisi pysynyt pystyssä. Ilkan pääuutinen ampumisesta.
Ilkka kertoi yhden aikoihin, että ammuskelussa olisi loukkaantunut kymmeniä ja kuollut useita, mutta loukkaantuneiden määrä osoittautui myöhemmin paljon pienemmäksi. Yle kirjoitti ampujasta kello 12:57: “Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitajapiirin johtajaylilääkäri kertoo, että Kauhajoella ammuskellut nuorukainen olisi surmannut itsensä välikohtauksen jälkeen. Uutistoimisto AFP kertoo kuitenkin poliisin pidättäneen hänet.” Ylekin siteerasi Ilkan arviota kymmenistä loukkaantuneista, Ilta-Sanomat väitti samoin ennen yhtä loukkaantuneita olevan kymmenen omien lähteidensä perusteella.
Iltalehti kevensi ulkoasuaan nopeasti ja mainoksetkin kaikkosivat. Yhden aikoihin IL mainosti etusivulla yli tunnin, kuinka ruumiita kannetaan ulos koulusta, muttei tästä taidettu missään jutussa suuremmin kertoa. Jos etusivun päivitys uutistoimitukselta välillä hieman tökki, oli IL:n markkinointiosasto ainakin rivakkana: jo puoli kahden aikoihin IL mainosti Google-haun Kauhajoki -yhteydessä tekstimainoksella uutisia ampumavälikohtauksesta. Myöhemmin Maikkari mainosti myös saman haun yhteydessä, nyt mainokset näyttävät kaikonneen.
Ilta-Sanomissakin netin ulkoasua kevennettiin, uutisia saatiin nopeasti julki (ensimmäinen kello 11:12) kuten Iltalehdessäkin eikä nettisaitti ainakaan itselläni kaatunut. Ehkä kaistaa lainattiin Taloussanomilta, joka siirtyi iltapäivällä näkymään pelkkänä tekstiversiona. Yleisesti iltapäivälehdet tuntuivat johtavan uutisoimista ja kertovan asiat ensimmäisinä Ylen kanssa. Iltapäivälehdet ja HS ehtivät julistaa ampujan kuolleeksi Ilkan tietojen perusteella noin tunniksi, kunnes tämä saatiin taas uutisissakin uudestaan henkiin yhden jälkeen. Iltalehti spekuloi lähteen perusteella mm. koulun räjäyttämistä. Iltalehti otsikoi kello 11:27 seuraavasti: “Koulussa sisällä oleva: “Mustiin pukeutunut henkilö ammuskellut”", mutta juttu on sittemmin poistettu verkosta. Hetkeä myöhemmin IL on jo julkaissut uusia havaintoja paikalta.
Hesari näytti jääneen uutisoinnissa aluksi statistin rooliin, pari ensimmäistä tuntia päiviteltiin yhtä uutista STT:n ja Ylen tiedoilla, ja se ensimmäinen juttukin ilmaantui vasta vajaa puoli tuntia IS:n jälkeen. Ennen kahta HS tiesi kertoa, kuinka “Ampujaksi epäilty asui yksin kissansa kanssa“. Mistä tosin jää mietityttämään, kuinka paljon ampujan kissalla nyt on tämän asian kannalta merkitystä. Puoli kolmelta Kauhajoelle oli jo saatu HS:n toimittaja, joka hesarimaiseen tyyliin kuvaili katuja “kuolleen tyhjiksi” ja kertoi myös, että koulussa ollut tulipalo olisi johtunut liesien jäämisestä päälle jossain luokassa. Myöhemmin tuo tieto tulipalon syystä näyttää HS:n uutisesta kaikonneen. Illemmalla Hesarissakin on päästy vauhtiin ja saatu Kauhajoelle lisää väkeä kuvailemaan tunnelmia.
Paperilehdessä HS aikoo noteerata Kauhajoen Jokelaa suuremmaksi onnettomuudeksi, päätoimittaja kertoo blogissaan ettei huomisen HS:n kannessa ole mainoksia. Jokelaa seuranneena päivänä HS:n kannessa oli iso H&M:n mainos.
Uusisuomi.fi näyttää enimmäkseen keskittyneen uutisten kopiointiin (esimerkki), tai siis siteeraamiseen varsinkin Ylen radiolähetyksistä ja Maikkarilta. Omia uutisia ei juurikaan ole, mutta kun uutinen kopioidaan jostain muualta ja julkaistaan tarpeeksi nopeasti, saadaan näin Ampparit.com -kävijöitä haalittua omalle sivulle. Varsinkin jos uutinen kopioidaan muusta lähteestä kuin toisen median nettisivulta, kuten Ylen radiolähetyksestä. Uusisuomi.fi näyttääkin ottaneen kaiken mainostuottoilon irti ampumauutisten tuomista lisäkävijöistä: sivuilla olivat iltapäivällä kaikki tavanomaiset mainokset ja toisinaan ilmaantui sivun sisällön hetkeksi peittävä iso Soneran mainoskin näytölle. Lisäkävijöitä ilmeisesti saatiinkin kun US:n sivut takkuilivat iltapäivällä. US:n uutinen ampujan videon katoamisesta Youtubesta.
Yle vaikuttaa hoitaneen uutisoinnin todenmukaisesti ja nopeasti, missä lienee suuresti auttanut Ylen Pohjanmaan radio. Kuuntelin Pohjanmaan radion suoraa lähetystä netistä, ja uutta tietoa tuli nopeasti ja asiallisesti. Lähetys toimi ongelmitta kuten Ylen nettisivut muutenkin. Jossain ehdittiin jo kitistä miten Yle on tuhlannut liikaa rahaa palvelimiinsa, mutta jonkun viestimenhän se on toimittava silloinkin, kun kävijöitä on todella paljon. Yle myös välittää hätäkeskusten tiedotteita nettisivuillaan. Ylen ohella Kaleva tuntuu myös uutisoineen tapahtumista asiallisesti ja melko kattavasti, STT:tä suuresti hyödyntäen. Kaleva huhusi päivällä tekijää oululaiseksi ja kaivoi nopeasti tekijän profiilin Irc-galleriasta.
Ei näin -henkisiä uutisia
-Aamulehti.fi: “Katso Kauhajoen ammuskelun mieleenpainuvimmat kuvat galleriassa.
Kauhajoen tragediasta on otettu lukemattomia uutiskuvia, jotka varmasti syöpyvät suomalaisten mieliin. Katso ammuskeluun liittyviä koskettavia kuvia galleriassa.” Kaikkien mieliin varmasti syöpyykin kuva vaikkapa palomiehen selästä jossain päin Kauhajokea.
-Keskisuomalainen: Pappikin murtui itkuun. Lähestyy mautonta itkemisellä mässäilyä, menty kuvaamaan surevia nuoria kirkkoon asti. Tämä itkujournalismi päässee keskiviikkona kunnolla vauhtiin.
Miksi muuten puhutaan ampumavälikohtauksesta? Välikohtauksesta tulee mieleen joku vähän riitaa vakavampi asia, ja ampumavälikohtauksesta voidaan puhua silloinkin kun joku kiukuissaan vähän poksauttaa pyssyllä ilmaan. Joukkomurha on ruma sana, mutta tässä tapauksessa todenmukaisempi. Suomessa on kuluneen vuoden aikana tehty kaksi joukkomurhaa.
Itse huomasin uutisen ensimmäistä kertaa haukatessani juustohampurilaista ja lukiessani samalla kännykästä HS:n tekstiuutisia ennen puoltapäivää.
Aiheesta muualla:
- Jaiku-keskustelu: Taas ammutaan
- BBC: Finnish college gunman kills 10
- Bloomberg.com: Finnish Student Kills 10 at College, Commits Suicide
- AP:n uutinen
- Murha.info -keskustelu
- Kuvakaappaus ampujan profiilisivusta Irc-galleriassa
Kylläpäs isoilla medioilla kestää kovin kauan väsätä kauhistelevia juttuja Helsinkiin tulevasta töhryfestivaalista, vaikka sitä on netissä mainostettu jo muutaman päivän. Vai eikö isoissa medioissa ole viritetty RSS-lukijoihin oikeita syötteitä? Vai tiedetäänköhän missään isoissa medioissa edes kunnolla, mitä ovat RSS-syötteet? Vai onkohan tuo sellainen tapahtuma, mitä ei haluta mainostaa?
Toisaalta, lienenkö itse oikein oikea ihminen sanomaan kenenkään juttujentekemisnopeuksista mitään, kun ei itse ole kahteen kuukauteen saanut vaivaista blogimerkintää aikaiseksi. Heinäkuu meni miellyttävästi lomaillessa, elokuu on mennyt vähemmän miellyttävästi tavaroiden muuttamisella neljän eri osoitteen välillä. Toistaiseksi olen päätynyt tilanteeseen, jossa matkustan joka päivä Helsingistä Lahteen kansanopiston journalismin linjan tunneille. Kahden viikon opiskelemisen jälkeen en osaa opiskelusta suuremmin sanoa mitään, mutta palaan tulevaisuudessa asiaan. Tosin, tässä mielessä on valitettavaa kun kirjoittaa tunnistettavasti, se vaatii kirjoittamaan toisinaan melko hienotunteisesti.
On harmikseen myönnettävä, ettei tämä nykyinen bloggausmenoni ei ole oikein asiallista millään saralla. Aikaa tuntuu olevan kovin vähän ja motivaatiokin bloggaamiseen on vähän huono, mistä on luonnollisesti seurannut pitkähköjä bloggaamattomia kausia. Olen vähän tainnut unohtaa, mikä tämän perimmäinen tarkoitus oikein olikaan. Rahaa tästä ei oikein saa, eikä tästä ole suurta yhteisöllistä tai sosiaalista hyötyäkään kun päivittelen blogejani harvoin ja toisaalta ne ovat omilla osa-alueillaan monesti vielä kovin yksinäisiä blogitapauksia. Joskus aikanaan oli hauskaa katsoa kävijätilastoista että onpa tänäänkin kolme kävijää ollut, muttei tämä enää nykyisin ole oikein innostavaa. Kolme vuotta sitten itse bloggaaminenkin oli itselleni vielä uutta ja jännittävää, mitä se ei enää viime aikoina ole oikein ollut.
Netistä on tullut itselleni hieman television kaltainen, passivoiva media: seuraan kyllä asioita paljon, mutten oikein reagoi niihin itse. Seurattavia asioita, blogeja ja muita sivuja, on kertynyt niitäkin jo niin paljon, että Google Readerissa lukemattomien otsikoiden määrä tuntuu jämähtäneen pysyvästi yli tuhanteen. Olisi taas keksittävä jokin keino, millä motivoitua tähän paremmin. Ja jos se nyt joskus löytyy, olisi ehkä keskityttävä bloggaamaan perusteellisemmin jostain tietystä aiheesta. Mielessä on tosin myös ollut aloittaa kokonaan uusi blogi, jossa jaarittelisin lähinnä omasta elämästäni niitänäitä, mutten ole keksinyt sille nimeä. Tuollaiset blogithan tapaavat olla niitä kaikkein menestyneimpiä.
Iltalehti kertoi viime viikolla naisten innostuneen esittelemään rintojaan Kaksplus-lehden keskustelupalstalla. “Naiset innostuivat paljastamaan rintansa keskustelupalstalla - katso linkki!” -otsikolla kulkenut uutinen pitkään Amppareiden luetuin otsikko. Iltalehti jatkoi tissiuutisointiaan vielä “Tissikohu: Miehet iskevät myös tiskiin” -otsikolla.
Tällä viikolla Kaksplus on TNS Metrix -mittauksen kovin nousija, sivuston kävijämäärä kasvoi viime viikolla 265,6 prosentilla. Tissit saattoivat ratkaista myös iltapäivälehtien välisen kävijämäärätaistelun: Iltalehti nousi pitkästä aikaa mittauksessa ykkössijalle, Ilta-Sanomien pudotessa toiseksi.
Lisäys: Aamulehtikin näyttää haluavan osansa tissikävijöistä, iltapäivällä julkaistu, “Tissiparaati räjäytti Kaksplussan verkkolehden kävijämäärät” -otsikoitu juttu on tietysti sekin noussut ykköseksi Amppareissa. Aamulehden mukaan Kaksplus on jo lukinnut tissiesittelykeskustelun lopullisesti, joten Kaksplussan kävijäpomppaus jäisi lyhytaikaiseksi. Aamulehti luettelee myös tissiparaatin ohittaneen kävijämäärissä mm. Taloussanomien ja Oikotien saitit. Se tosin jää mainitsematta, että tissit kiinnostivat myös kolme kertaa suurempaa kävijämäärää kuin Aamulehden omat sivut.
Lisäys 2: Kun nyt tähän aihepiiriin on jo joka tapauksessa päästy tai päädytty, voikin jatkaa vielä mainitsemalla uusisuomi.fi:n uutisesta, jossa kerrotaan Suomen kenties tunnetuimman bloggaajan, Sadasta naisestaan tutun Teppo M:n solmineen blogistaan elokuvadiilin Markus Selinin kanssa. Teppo kertoo, ettei suostunut ehdotukseen videoida akteja salaa (kenenköhän ehdotus? Selinin?), mutta on avannut erillisen blogin näistä raportoimiseen. Markus Selin kertoo samalla innoissaan, ettei tällaista leffaa ei ole Suomessa tehty koskaan ennen, ja että aihe on erittäin kuvallinen ja herkullinen.
Täytyy nyt kertoa Markus-sedälle sellainen pieni salaisuus, että Suomessa on kyllä tehty pornoelokuvia jo aikaisemminkin, ainakin jos isojen poikien kertomia juttuja uskotaan. Joskin jos elokuva tosiaan mukailee blogin juonta, lienee sen pääjuonena esittää yhdessä elokuvassa sata panoa. Aika vauhtia saa pitää, parin tunnin elokuvassa päästään siis itse asiaan melkein joka minuutti. Selin saattaakin olla oikeassa sanoessaan, että tällaista Suomessa ei ole tehty vielä koskaan aikaisemmin.
Vaikka luenkin uutiseni nykyisin suurelta osin netistä, on paperiselle mediallekin edelleen hetkensä, kuten pitemmät bussi- ja junamatkat. Ainakin siihen asti, kunhan saan nykyisen kannettavan vaihdettua keveämpään ja parempiakkuiseen versioon.
Tänään oli taas hyvää aikaa syventyä paperimediaan bussimatkalla Helsingistä Mikkeliin. Lauantain Hesaria silmäillessä huomio kiinnittyi jonkinlaiseen koulu-uutiseen, ihan kuin siellä joku lapsi olisi kertonut koulun alkamisesta, keskellä kesää. Hämmästytti, oli luettava tarkemmin. Selvisikin ettei koulu oikeasti ollut alkanut, mutta joku lapsi oli kaiketi sattunut näkemään unta jostain kouluasioista, ja tästä kerrottiin Hesarin kotimaasivuilla. Tarkemmin luettuna selvisi vielä, että Hesarin kotimaasivuilla on oikein moniosainen, jatkuva juttusarja, jossa toimittaja matkustaa ympäri Suomea ja kyselee satunnaisilta ihmisiltä, minkälaista unta nämä ovat nähneet. Ja sitten tästä unesta kerrotaan Hesarin sivuilla.
Siis tämän saman Hesarin sivuilla, joka vasta viime keväänä hieman pettyneeseen sävyyn uutisoi, kuinka netissä olevat blogit ovatkin enimmäkseen viihdehuttua ja ihmisten jaarittelua omista elämistään tiukan tee se itse -journalismin sijaan. Ehkä Hesari haluaa näin kertoa, että voitte jo lopettaa sen netissä unistanne jaarittelemisen, kun mehän hoidamme sen teidän puolestanne.
Joku voisi jo kysyä, että eikö nyt mitään muuta kirjoitettavaa ole? Varmaan olisi, mutta kesähän on tunnetusti tämäntapaisten hassujen uutisten sesonkiaikaa, ja hassujen uutisten perinteestä on syytä pitää kiinni. Jäänkin odottamaan Hesarilta uusia “haastatellaan jotain tyyppiä jostain sen viimeksi tekemästä asiasta” -juttusarjoja. Seuraavaksi Hesarin toimittaja voisi matkustella ympäri Suomea kyselemässä satunnaisilta ihmisiltä esimerkiksi, että mitä nämä ovat viimeksi syöneet. Ja tälle loogisena jatkumona voisi seuraavassa juttusarjassa tiedustella, että milloinkas sitä käytiin viimeksi huussissa, ja tulikos sitä sitten käytyä isommilla vai pienemmillä jutuilla.
En päässyt edes sanomasta, että en ihan täysillä aina innostu yritysten joukkodumaamisesta netissä, mutta nyt sitä on kyllä heti perään harrastettava taas ihan itse, kun aihetta on, nääs.
Maikkarin uutiset oli nostanut esille blogijutun Directan 020300200 -hakupalvelusta, ilmeisesti saman blogin aiemman merkinnän edesautettua asian julkituloa merkittävästi. Lyhyesti ilmaistuna Directa rahastaa jokaiselta 020300200 -palvelussa tietojensa esittämisestä sopineelta yritykseltä 0,29 senttiä, kun yrityksen tiedot näkyvät jossain hakutulosten listassa 020300200 -nettisivulla (ja kuka oikeasti on nimennyt jonkun hakupalvelun tuollaiseksi pitkäksi numerohirvitykseksi?). Tätä Directa nimittää kontaktiksi, vaikka mitään todellista kontaktia kuluttajan ja maksavan yrityksen välillä ei siis todennäköisesti synny. Jos Google toimisi samalla tavalla, se laskuttaisi 0,29 senttiä jokaiselta yritykseltä, jonka tiedot näkyvät vaikkapa tässä blogissa olevissa mainoksissa. Käytännössähän Google laskuttaa yleensä vain, jos joku päätyy sen mainosten kautta yritysten nettisivuille. Lisäksi firma näyttää teettävänsä sopimukset vuoden määräajalle ja jonkinlaisella minimilaskutuksella, jolloin ymmärtääkseni Directa laskuttaa hakemistoon tietonsa tilanneelta yritykseltä vuosittain monta sataa euroa, vaikka välttämättä tämä ei tuo yritykselle ainuttakaan asiakasta.
Directalla on selvästikin osattu varustautua pikku vastoinkäymisiin, kun blogikirjoittajaa on lähestytty juristin välityksellä. Kiinnostavasti yrityksen toimintaa kritisoineita kirjoituksia on blogin mukaan myös poistettu ainakin Helsingin Sanomien, Suomi24:n ja 02.fi:n keskusteluista. Suuret yritykset siis ovat valmiita sensuroimaan ja poistamaan keskustelujaan sen kummemmin asiaan perehtymättä heti, jos joku asiasta tarpeeksi vakuuttavasti heitä lähestyy.
Taas täytyy muuten hämmästellä, miten ihmiset ja yrityksetkin jaksavat helpon rahan perässä tehdä ihan mitä tahansa. Pitäisiköhän munkin perustaa tänne sivuilleni tuollainen yrityshakemisto, nyt kun domainkin on oma? Osoitteeseen viima.net/yritykset tai vaikkapa viima.net/loistoyritykset voisi listata koko joukot eri alojen yritysten nimiä, ja sitten ryhtyä soittelemaan ko. yrityksiä läpi ja tarjoamaan niille tällaisia samantapaisia hakemistodiilejä kuin Directa, vaikka seuraavasti:
“No se on täältä viima.netistä hei, soitellaan ihan tämmöisellä liikeasialla. Tiesitkös kuule, että tuolla internetissä on sellaisia hakukoneita, ja ihmisetki on siellä nykyisin? Se on sitä tulevaisuutta nyt. Meillä on siellä tällainen loistava yrityshakemisto, on eri yritysten nimiä listassa. Tekin ootte jo siellä, oottehan te niin hyvä yritys, tiiätteks. Mutta niin, teiltä ei siellä ole vielä puhelinnumeroa, sähköpostiosoitetta eikä kotisivun osoitettakaan. Kannattais olla, se on tätä nykyaikaa että ihmiset netissä selailee listoja yrityksistä, soittelee niihin ja sitten ostaa niiltä kaikkia kivoja palveluita ja rahaa senkun tulee. Jospa me laitettaiskin nyt tän teidänkin yrityksen kaikki tiedot tänne meidän upeaan yrityshakemistoon, mitäs luulet? Ihan ilmaseks voidaan ne sinne laittaa, ei tarvii maksaa kun siitä, kun joku sattuu ottaa kontaktin haussa teidän yritykseen, eli teidän tiedot näkyy silleen nettisivujen listassa. Meillä on muuten tää taksakin halvempi kuin noilla muilla, vaan 20 senttiä per hakuosuma. Ja oikeestaan kun te ootte niin hyvä yritys, voidaan teille antaa tää diili vain 19 sentillä/hakutulos. Sit tää soppari on silleen vuoden määräaikainen kerrallaan ja kuukausittainen laskutuksen alaraja on 29 euroo. Eiks pistetä tulemaan? Haloo?”
Verkkokeskustelu nousi taas uutisiin asti erään helsinkiläisen ravintolan suututtua kritisoinnistaan, kuten moni tämänkin blogin lukija lienee jo muualta havainnut. Tarkempi selostus esim. Erkalla, linkkikooste.
Tätä mainittiinkinkin jo tulevaisuudessa käytettävän esimerkkinä huonosta yritysviestinnästä ja markkinoinnista. Samalla se on kiinnostava esimerkki myös bloggaajien toimintatavasta: kun yritys alkaa ilkeäksi, lähdetään sitä dumaamaan joukolla ja hyödynnetään siinä omaa valta-asemaa Googlen hakutuloksissa. Perinteinen mediahan ei harrasta tällaista yritysten kohdalla, vaan se keskittyy tekemään saman yksittäisille, näkyville ihmisille, kuten vaikkapa Kanervan Ilkka on ehkä huomannut.
Tässä tapauksessa dumaamiseen on kyllä aihettakin, mutta tällainen joukkohaukkuminen on mielestäni vähän arveluttavaa, vaikka olenkin aiemmin itse tehnyt saman eräälle mainostoimistolle kun aihetta oli silloinkin. Haukkumisen kohde on molemmissa tapauksessa todettu oikeaksi, mutta vastaavanhan voisi jossain määrin lavastaakin. Toisaalta mitä Google mahtaa ajatella hakutulostensa käytöstä tämäntyyppiseen kampanjoimiseen? Joskin kävin Erkan kommenteissa jo eilen toteamassakin, että parin viikon päästä tätä tapausta tuskin muistavat enää muut kuin tästä itse kirjoittaneet ja Googlella ravintolan nimeä hakevat, jotka asiakaskunnassa lienevät kuitenkin vähemmistönä.
Hieman mietityttää myös, joudunko vastaavaan tilanteeseen vielä itse raportoidessani ravintolakäynneistäni satunnaisesti Vielä yhdet -blogissa, joskin keskittyen enemmän juoma- ja pikaruokapuolen asioihin. Tähän mennessä yhtään baari- tai ravintolakäyntiä ei ole tarvinnut lisätä “en suosittele” -kategoriaan, mutta joskushan sekin varmasti tulee vielä eteen. Kävijämäärien puolestahan tällainen pikku kohu olisi todennäköisesti vain tervetullutta, ja tulisipa sille vuosia maksamalleni oikeusturvavakuutuksellekin käyttöä jos käräjille asti päästäisiin. Ja paljon hyviä bloggausaiheita!
Tiistain muita asioita: Helsingin talonvaltaajat ovat alkaneet majoittaa romanikerjäläisiä ja kutsuvat näitä lisää Suomeen. Takuuvarma kihinän ja keskustelupalstapahennuksen aiheuttaja tietyille ihmisryhmille, jos aihe uutisoitaisiin vaikka HS:n kaupunkisivuilla.
Kauppalehden uutisblogissa mietitään, miten käy tuottavuuden kun 1980-luvun Y-sukupolvi tulee työpaikoille. Lehden mukaan me vuoden 1980-jälkeen syntyneet haluamme palkkiomme heti emmekä vasta jouluna koska olemme kärsimättömiä, ja mielellämme tekisimme myös mahdollisimman vähän töitä. Toisaalta saatamme olla kärsimättömyyden ohella myös järkeviä, koska olemme ennen joulua ehtineet lukea sata uutista YT-neuvotteluista, kenties päättäneet määräaikaisuutemme jo marraskuussa tai olemme ehkä saaneet itse kenkää yrityksen jouduttua konkurssiin pieleen menneen yritysviestinnnän ja verkosta alkaneen ostoboikotin vuoksi. Kansantalouden kannalta saattaa olla myös järkevää pyrkimys lyhyeen työaikaan, koska milläs ihmeen ajalla me tätä kaikkea kulutukseen pohjautuvaa taloutta ehdittäisiin pitää pystyssä, jos koko ajan pitäisi olla töissä?
Lisäys klo 11:20: HS:n Nuevo Latino -ravintolasta kirjoittama uutinen näyttää nousseen vuorokauden luetuimmaksi uutiseksi lehden nettisivuilla. Sinänsä melko pienimuotoinen asia kiinnostaa siis ihmisiä Hesarinkin sivuilla.
Aamulehti näyttää illalla uudistaneen nettiversionsa, samanlaiseksi kuin muillakin Alma Median maakuntalehdillä. Uutisten osoitteet näyttävät samalla muuttuneen julmetun pitkiksi, mutta sisältöjako näyttää aiempaa selkeämmältä.
Uudistuksessa on näemmä tehty myös perinteinen moka, eli poistettu koko vanha sivusto, jolloin vanhat linkit uutisiin tai edes osastojen sivuille (esim. entinen Pirkanmaa) eivät enää toimi. Ennen muinoin olisin ollut tästä vanhan sisällön hukkaamisesta ja linkkieni rikkoutumisesta harmissani, mutta nykyisen sisältötulvan aikana moisesta on tullut henkkohtaisesti yhdentekevää. Eikä siellä Aamulehden sivuilla mitään itselleni kovinkaan tärkeää asiaa ollut kuitenkaan. Lehden verkkoliiketaloudellisesta näkökulmasta tuo kuitenkin on typerää, koska sisältöä hävittämällä menetetään Googlesta tulevia kävijöitä ja hankaloitetaan kirjanmerkeistä saapuvien kävijöiden selailua.
Aamulehti tarjoaa myös mahdollisuutta blogin pitämiseen, alustaksi on valikoitunut itselleni varsin tuntematon Ning. Melkein ehdin jo kehua Aamulehteä ensimmäiseksi isommaksi blogialustaa tarjoavaksi perinteiseksi mediaksi, mutta Taloussanomat ja Kauppalehtihän ovat jo tarjonneet vastaavaa palvelua pitemmän tovin. Ningin käyttäjänä Aamulehti kuitenkin lienee ensimmäinen isompi suomalaismedia. Palvelun säännöissä Aamulehti korostaakin selvästi, että palveluun rekisteröityessään käyttäjä sitoutuu Ning.comiin, eikä itse Aamulehteen. Ningin alle ovat muuttaneet näemmä myös Aamulehden aiemmat blogikirjoittajat, kuten muun muassa törröttävistä rinnoista häiriintyvä rautakansleri Kalervo Kummola.
Omaa Aamulehden lukemistani uudistus toistaiseksi vähentää, koska myös osastokohtaiset RSS-syötteet menivät rikki. STT:n sähkeitä ja urheilua tuuppaava, vain kymmenen uutista näyttävä syöte on Firefoxin lukijaa käytettäessä yhtä tyhjän kanssa.
Muuttaminen ei ole henkilökohtaista suosikkipuuhaani netissä eikä muutenkaan. Mutta toukokuussa huomasin sattumalta, että viima.net-osoite oli vapaana, enkä voinut olla rekisteröimättä sitä itselleni. Jälkiviisaasti voisi todeta, että oman domainin olisi voinut hankkia hieman aikaisemminkin. Muut blogini saavat pysyä omilla sijoillaan kuten tähänkin asti, paitsi kuvablogiviritelmät kokoan aikanaan tänne aladomainin alle.
Blogsome on palvellut tähän asti ihan kiitettävästi ja ilman katkoja, mutta oma osoite tuntuu silti paremmalta. Lisäksi minusta internetyhtiö, jonka kotisivuja en ole sitkeistä etsinnöistä huolimatta onnistunut löytämään, vaikuttaa varsin epäilyttävältä. Blogsomen käyttöehdoissa taustayritykseksi mainitaan Irlannissa toimiva “Browse The World”, josta en ole juurikaan tuon enempää informaatiota onnistunut löytämään. Mitä jos ne siellä Irlannissa joku päivä kyllästyvätkin blogipalvelun pyörittämiseen ja nykäisevät jonkun töpselin seinästä? En edes tiedä, minne voisin sitten lähettää vihaista sähköpostia.
Tästä uudesta osoitteesta en aio kovin helposti enää siirtyä, paitsi ehkä riittävän suurta korvausta vastaan saatan asiaa harkita. Blogilistalle päivitin uuden osoitteen, samoin Feedburnerin kautta tulevaan RSS-syötteeseen. Luonnollisesti vanha Blogsome-blogi saa jäädä edelleen luettavaksi noille sijoilleen, suuren osan merkinnöistä toin tämän blogin arkistosivuille. Aihepiirikin pysyy ennallaan blogi- ja media-asioissa sekä jossain määrin yleisemmin kiinnostavissa asioissa henkkoht. haircuttaamisen sijaan.
Samalla muuton yhteydessä ryhdyin myös kirjoittamaan omalla nimelläni, löytyy infosivulta. Pitkän ja vakuuttavan CV:n ilmestymistä samalle sivulle jouduttaneen odottamaan vielä joitain/useampia vuosia.
Uuden blogin ulkoasu on poimittu lukemattomien valmiiden Wordpress-teemojen valikoimasta. Tämä ei itseäni ihan täydellisesti miellytä, mutta uuden tyylin koodaamiseen ei oma aikani riitä. Olisin halunnut neljän sivupalkin teeman, mutta niiden tarjonta oli kovin vähäistä. Jos blogin lukijoista löytyy Wordpress-koodaustaitoinen henkilö, joka haluaa uuden tyylin väsätä erittäin pientä korvausta vastaan, voi hän tarjota palveluksiaan sähköpostitse.
Lisäys, tällä osoitteella näyttääkin olevan jonkinlainen historia, vuonna 2001 tässä oli ilmeisesti jonkun bändin sivu.

Poliisi vartiomassa aseistamon edustalla.
Alppilassa on ilmeisesti ryöstetty paikallinen aseistamo. Paikalla on parhaillaan useita poliisin yksiköitä selvittämässä tilannetta. Tilanne alkoi iltapäivällä kolmen jälkeen, jolloin silminnäkijähavaintojen mukaan paikalle saapuivat ensin poliisin ja vartiointiliikkeen partiot. Tällöin ryöstäjä oli tiettävästi jo paennut paikalta.
Poliisi on ollut aseistamon edustalla selvittämässä tapahtunutta lähes parin tunnin ajan useamman partion voimin. Poliisi on myös tiedustellut silminnäkijöitä läheisiltä työpaikoilta. Tiedustelun yhteydessä poliisi olisi tiettävästi kertonut liikkeestä ryöstetyn useita aseita. Poliisi on myös silminnäkijähavaintojen mukaan kerännyt aseistamosta jalanjälki- ja sormenjälkitunnisteita.
Itselläni ei valitettavasti ole aikaa selvittää asiaa tarkemmin, koska olen aivan pikapuoliin kiiruhtamassa Joensuun junaan. Jätin asiasta uutisvinkin HS.fi:lle, joka toivottavasti selvittää tapahtunutta tarkemmin.
Edit. HS:stä soitettiin tänne, valitettavasti en osannut kovin tarkkoja lisätietoja antaa, Ryöstäjä on kuitenkin saatu kiinni. HS:n uutinen aiheesta.